lauantaina, marraskuuta 13, 2004

Miehille kyytiä feministien kokouksessa

Tulin äsken naisasialiitto Unionin syyskokouksesta. Feministiset tilaisuudet herättävät aina paljon uteliaisuutta ja feminismi on jo sanana kuin provokatiivinen punainen vaate. Lausumalla huolellisesti artikuloiden ja painokkaasti sanan feminismi onnistuu varmasti herättämään kuulijoissa reaktioita. Valitettavasti nykyfeminismi on niin latteaa ja hengetöntä, että feminismi-sana lupaa paljon enemmän kuin käytännön toteutus on.
Feminismin pehmeneminen ja tyhjänpäiväistyminen heijastelee aatteiden yleistä kehitystrendiä: radikaaliutta on vaikea löytää mistään. Me itse luulemme elävämme niin valmiissa yhteiskunnassa, että aatteiden parissa puuhailukin koetaan kivana harrastuksena, ei yhteiskunnan muutosvoimana ja ympäröivän todellisuuden muutoshaasteena.
Tunnen olevani liian rankka tyyppi naisasialiitto Unionin toimintaan. Olenkin ehdottanut Naisten Avoimen Korkeakoulun kurssisihteerille Tanja Lehtorannalle, että Avoin Korkeakoulu voisi aloittaa radikaalifeminismin kurssin ja luentosarjan. Noin laajan teeman alle mahtuisi monenlaisia luentoja ja luennoitsijoita. Radikaalifeminismi ei ole mikään ennalta määritelty tietty poliittinen ohjelma, vaikka sana saattaa ankarasti määritellyltä kuulostaakin.

Unioni on varakas yhdistys. Se omistaa huoneistoja Helsingin ytimessä ja se on sijoittanut rahaa osakkeisiin ja korkorahastoihin. Vuosikokouksessa puhuttiin Fredrikinkadulla sijaitsevan toimistohuoneiston myymisestä. 200 neliön suuruinen huoneisto ei ole mennyt kaupaksi, eikä Unioni usko sille ostajaa löytyvän jatkossakaan. Yhdistyksen hallitus oli jo budjetoinut myynnistä saatavaa tuloa, myyntivoittoa noin 25 000 euroa, mutta nyt vuosikokous päätti heti hallituksen kokouksen perään, että huoneisto otetaan pois Huoneistokeskukselta myynnistä. Unionin ja Huoneistokeskuksen tekemän sopimuksen mukaan kiinteistövälittäjä voi myydä huoneistoa vuoden loppuun saakka. Jos välittäjä ei saa siihen mennessä sitä myytyä vähimmäishintaan, joka oli 650 000 euroa, Unioni lopettaa myyntiponnistelut. Huoneistokeskuksella on siis vielä hiukan armonaikaa. Fredalla sijaitsevaa toimistotilaa on käynyt katsomassa useampikin kiinnostunut ostajaehdokas, mutta vain yksi ostaja on tehnyt tarjouksen. Se siis on ollut vähemmän kuin tuo 650 000 euroa.
Vuosikokouksessa eräs Naisten Kulttuuriyhdistyksessä aktiivina toimiva Unionin jäsen ehdotti, että huoneistoa ei myydä, vaan Unioni vuokraa tilan Kulttuuriyhdistykselle. Tämä yhdistys voisi hänen mukaansa maksaa tuosta 200 neliön huoneistosta vuokraa niin paljon, että Unioni ansaitsee siten tuloa juuri sen verran, ettei ensi vuoden budjetin tulokertymä vaarannu. Tällä hetkellä toimistohuoneisto on tyhjänä.
Vuosikokouksessa laskettiin yksinkertaisella yhteenlaskulla, että vuokratuloa todella tulisi niin paljon että Unioni saa tulonsa, vaikka huoneistoa ei myydäkään. Samainen Naisten Kulttuuriyhdistyksen aktiivi arvioi, ettei Fredan huoneisto mene kaupaksi nykyhinnalla. Unioni olisi joutunut hintaa laskemaan. Hintaa on jo kertaalleen pudotettu lähtötasosta. Huoneiston ongelma on, ettei siellä ole kunnon keittiötä, koska on sille on aikoinaan saatu poikkeuslupa toimistokäyttöön. Asunnoksi muuttaminen vaatisi remontteineen ehkä 100 000 euroa.

Toimittaja Päivi Istala on voimakas feministinen radioääni Suomessa. Eikä hän ole vahva ääni vain radiossa, vaan muuallakin. Istala on järjestöihminen ja mukana siellä missä voi vaikuttaa naisten asioiden parantamiseksi. Istala oli mukana myös Unionin vuosikokouksessa, jonka osanotto jäi pieneksi. Kokouksen lopussa tuli mahdollisuus puhua ilmoitusasioista eli siis mistä tahansa. Istala kehoitti naisia seuraamaan Yleisradion ykkösjohtajan pallista käytävää kamppailua. Kisa jatkuu taas ensi keväänä. Johtajan löytäminen kävi kuluneena syksynä niin hankalaksi, että siinä oli pakko ottaa aikalisä. Istalan mukaan TV-2:n johtaja Päivi Kärkkäinen olisi ollut loistoihminen koko Yleisradion johtajaksi. Istala muistutti, että internetissä olleessa leikkimielisessä Ylen johtaja –äänestyksessä Kärkkäinen keräsi peräti kolmasosan äänistä Kärkkäinen on saanut kannatusta erityisesti Yleisradiossa työskenteleviltä toimittajilta. Jostain syystä Kärkkäinen ei kuitenkaan ole enää käytettävissä johtajaksi. Istala järkyttyi, kun hän sai kuulla, että Kärkkäinen on vetänyt ehdokkuutensa pois.
Istala on valmis heittämään johtajavan valintaprosessissa syksyllä tarponeen kansanedustaja Markku Laukkasen äkkiä ulos hallintoneuvostosta. Istalan kannanotoissa on niin paljon puhtia ja voimaa, että Laukkanen löytäisi itsensä varmasti nopeasti Pluto-planeetan kiertoradalta, jos hän saisi virittää heittoistuimen.
Johtajaksi ängenneen Jouni Backmanin realiteettien tajusta ja itsekritiikin kyvystä ei Istalalla myöskään varmaan olisi mitään kaunista sanottavaa.

Naisasialiitto Unionissa lienee noin 1500 jäsentä. Luku on vain teoreettinen, sillä heistä vain 700 on maksanut jäsenmaksunsa. Unionissa on ihan tavallista, että vaikka jäsenmaksu on useita vuosia maksamatta, ihminen säilyy mukana jäsenrekisterissä ja hänelle lähetetään jäsenjulkaisu, Tulva-lehti. Unioni ei ole mikään poikkeus yhdistysten joukossa. Unioni haluaa esitellä erilaisia tukiaisia anoessaan suurta jäsenmäärää, sillä tukiaiset usein maksetaan jäsenmäärän mukaan, esimerkiksi euro per jäsen.

Yhdistyksen jäsenlehti on nimeltään Tulva. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Itse tympäännyin vuosi sitten Tulvan epäjournalistisuuteen, siihen että lehdestä puuttuu yksinkertaisesti sisältö. Erosin Unionista, mutta eroaminen ei ole kovin kovin helppoa, kuten yhdistyksen lukuisat haamujäsenet todistavat. Tulva tuli minulle edelleen. Kun muutin Helsinkiin, halusin alkaa toimia Unionissa ihan oikeasti, eikä vain lehteä lukemalla. Liityin takaisin.
Vuosikokous päätti toimintasuunnitelmassa tehostaa uusien jäsenten hankintaa. Tulva on toimintasuunnitelman ja vuosikokouksen mukaan tärkeä väline siinä.
Olen sitä mieltä, että Tulva ei pysty nykyisen kaltaisena toimimaan jäsenten hankinnassa apuna. Lehti ei sytytä kiinnostumaan feminismistä; Tulvalla on täysin hukassa suomalaisen lehdistön historiaan tiukasti kuuluva poliittinen perintö. Lehti ei näytä edes yrittävän vaikuttaa, eli se ei käytä sitä arsenaalia mikä sillä olisi auktoriteettina ja asiantuntijana naiskysymyksessä.
Ideologinen hengettömyys on siis yksi ongelma. Toinen on Tulvan journalistiset puutteet. Siinä ei ole luettavia juttuja, jotka pakottaisivat ahmimaan lehden. Lehti ei siis pysty jakamaan tietoa feminismistä.
Tulvan harteille on ladattu Suomessa paljon, sillä se on ainoa alansa lehti. Suomessa ilmestyy naistutkimuksesta kirjoittavia akateemisia lehtiä, mutta ne kirjoittavat eri aihepiiristä.
Itse perehdyin syvemmin feminismiin jo 1980-luvulla Akkaväki-lehden avulla. Se oli Tulvan edeltäjä. Sain nyt vuosikokouksesta mukaani Akkaväestä pari vuotta sitten julkaistun historiikkikirjan. Se vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta.

Yhdistyksessä valittiin lippuäänestyksellä kolme varajäsentä. Äänestyksen tiimellyksessä eräs jäsen käytti vahingossa sanaa ”varamies”, jolloin kokouksen puheenjohtaja oikaisi häntä nopeasti. Mies-sanan käytöstä ei kuitenkaan langeteta rangaistusta.

Mutta kyllä Unionissakin miehistä puhutaan. Päivi Istala ryhtyi hurjastelemaan ja antoi poikkeuksellisesti tunnustusta toimittaja Aarno Laitiselle, jota hän ei yleensä ajattele kovin lämpimästi. Loka Laitinen oli ihmetellyt Iltalehden kolumnissaan nuorten toimittajien tietämättömyyttä. Yleistieto puuttuu. Onneksi sitä löytyy Laitiselta.
Istalan mukaan eräs radiotoimittaja oli tokaissut, että milloinkas se Terijoki olikaan pääministerinä… Toimittaja oli nimittäin joutunut mukaan keskusteluun Terijoen hallituksesta.

Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n toimipaikka on Helsingin keskustassa hienossa osoitteessa, Bulevardi 11:ssa. Unioni on vuosikymmeniä sitten saanut lahjoitukseksi arvohuoneiston, jossa Unioni ja muutama muu naisjärjestö toimii. Huoneiston lahjoitti Maikki Friberg, jonka koti huoneisto oli. Niinpä Unioni on ristinyt paikan Maikki Friberg –kodiksi. Friberg jätti huoneiston Uniolle irtaimistoineen. Huoneistossa on yhä käytössä mm. hänelle kuuluneet antiikkihuonekalut.
Huoneisto on varmasti upeimpia, missä olen koskaan käynyt. Siellä on tallessa menneiden aikojen arvokas tyylitaju. Vuosikokouksen mukaan huoneisto ja sen antiikkihuonekalut kaipaavat kunnostusta, mutta tuollaisessa vanhaa tunnelmaa henkivässä miljöössä on vaikea nähdä suuria korjaustarpeita. Huoneisto huonekaluineen on hyvin klassinen ja ikityylikäs.

Ei kommentteja: