keskiviikkona, joulukuuta 01, 2004

Perhe on naiselle taloudellinen katastrofi

Ruotsalaisten tilastotietojen mukaan perhe on miehelle hyvä sijoitus. Miehen palkkatulot ovat korkeimmillaan, kun hänellä on ydinperhe. Naisen tulot sen sijaan putoavat neljänneksellä, kun hän asuu miehen kanssa. Palkkatulojen pudotus on entistä rajumpi, kun perheessä on lapsia.

Osallistuin Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton sivulla keskusteluun, jossa puidaan kuinka ero vaikuttaa vanhempien tuloihin.

Ahkerasti kirjoittava nimimerkki Katarina aloitti keskusteluketjun:

http://www.stakes.info/files/pdf/Tilastotiedotteet/Tt31_04.pdf

Stakesin tilastoista käy mm ilmi että n 28 % yksinhuoltajakotitalouksista saavat toimeentulotukea. Vastaavat luvut muille kotitaloustyypeille olivat yksinäiset miehet 15%, yksinäiset naiset 9 %, avio/avoparit ilman lapsia 3%, avio/avoparit jolla lapsia 6%.

Ilmeisesti eroaminen on kallista puuhaa ... :-

Ja minä vastasin, kun keskustelu oli jo ehtinyt velloa aikalailla eteenpäin:

Ketjun seuraavassa viestissäsi heitit kysymyksen mikä mahtaa olla etävanhempien taloudellinen tilanne. Minä olisin kyllä ensisijaisesti huolissani lähivanhempien tilanteesta, lähivanhemmat kun kiistatta ovat kaikkein pahimmassa taloudellisessa ahdingossa. Lähivanhempi selvästi menettää myös palkkatuloja sen vuoksi, että lapset asuvat hänen luonaan.

Ja kannattaa aina näissä keskusteluissa muistaa, että lähivanhempi on pääsääntöisesti ja ylivoimaisella enemmistöllä nainen. Etävanhempi on pääsääntöisesti mies. Tämä tieto on merkittävä tekijä taloudellisessakin vanhemmuuden tarkastelussa.

Luin eilen yliopiston kirjastossa sosiaalipolitiikan lehtiä, joista löysin tätä aihetta käsittelevän kirjoituksen. Anita Nyberg kirjoitti Ruotsin tilanteesta (artikkeli Gender (de)commodification, economic (in)dependence and autonomous households: the case of Sweden lehdessä Critical Social Policy, February 2002). Vuonna 1994 yksin lasten kanssa asuvien naisten tulot olivat 66 prosenttia miesten keskiarvotulosta. Sosiaalituet on laskettu mukaan naisen tuloihin. Kun tarkastellaan pelkkää palkkatuloa, näiden naisten tulot olivat 52 prosenttia miesten tuloista.
Pitää muistaa, että Ruotsissa on parempi palkkatasa-arvo kuin Suomessa. Silti ero on noin suuri.

Palkkatasa-arvosta todistaa hyvin tieto, että sinkkunaiset ja sinkkumiehet ansaitsivat vuonna 1994 täsmälleen yhtä paljon (noin 133 000 kruunua/v), miehet vain noin kolme (3) äyriä enemmän! :D

Ruotsalaisten vuoden 1994 tilastotietojen mukaan näyttää siltä, että yksin ilman lapsia elävät miehet ansaitsevat vähemmän palkkatuloa kuin parisuhteessa elävät tai yksin lastenkin kanssa elävät miehet. Eniten palkkaa ansaitsivat itseasiassa miehet, joilla on puoliso ja lapset eli siis perhe.
Yksin ilman kumppania lasten kanssa eläminen tai ydinperhe ovat siis erittäin kannattavia sijoituksia miehelle!!! Naiselle puolestaan näiden lukujen mukaan lapset aiheuttavat suuren palkkatulojen pudotuksen. :'(
Pelkkä mies eli kaksin ilman lapsia asuminen aiheuttaa vain suuren suhteellisen pudotuksen palkkatasossa, kun sitä vertaillaan miesten keskiansioihin. Eli kaikki perheellistyminen, vaikka lapsia ei olisikaan, heikentää selvästi naisen taloudellista asemaa. Asuminen miehen kanssa ilman lapsia laski naisten tuloja miehiin verrattuna 75 prosenttiin, kun se sinkkuaikoina oli ollut 100 prosenttia. Osa-aikatyö näkynee näissä luvuissa. Kun lapset ovat syntyneet, naisen palkkatulot ovat enää hiukan yli 50 prosenttia miesten tuloista. :'(
Näin siis maailman tasa-arvoisimmassa maassa Ruotsissa.

Kyllä mahdollisesti erossa köyhtyvät etäisätkin saanevat sosiaalitoimelta toimeentulotukea ja muita yhteiskunnan tukiaisia. Siitä ei kannata olla huolissaan. Anita Nyberg muistuttaa artikkelissaan, että tulonsiirtoihin perustuva sosiaaliturva on yhtälailla myös miesten projekti, hyvinvointiyhteiskunnan katsotaan hyödyttävän erityisesti naisia, mutta tosiasiassa miehet keräävät tulonsiirroista suuren hyödyn. Se näkyy heidän omalla pankkitilillään. Sosiaaliturva on hänen mukaansa ollut merkittävä historiallinen vaatimuskohta miesvaltaisissa ammattiliitoissa, jotka ovat luoneet turvaverkkoa. Miesvaltaisten alojen ihanne on ollut, että ilman palkkatyötäkin täytyy voida elää.

Hyvinvointivaltiota perustellaan mielestäni ihan turhan usein siten, että se hyödyttää nimenomaan naisia. Väitän, että naistutkimuskin korostaa liikaa naisten saamia hyötyjä. Eivät naiset ole ainoita hyötyjiä, miehet ottavat osansa tulonsiirroista, siitä kertoo jo KATARINAN tilastotiedotkin. Yksin elävät miehet saavat useammin toimeentulotukea kuin yksinelävät naiset.
On turha pistää naisia hyvinvointivaltion edessä nöyränä ja kiitollisena polvilleen. >:(

Samainen Nyberg väittää, että naisten vaatimuksena ei ole ollut taloudellisen tukijärjestelmän luominen palkkatyön rinnalle, vaan palkkatyöhön pääseminen. Naiselle on ollut historiallisesti mullistavaa päästä tekemään palkkatyötä ja ansaitsemaan omaa rahaa. Miehelle puolestaan on ollut tärkeää vapautua palkkatyöstä. Nyberg huomauttaa, että ajatukselle löytyy tukea jo historiasta. Mies on ollut vapaa vasta sitten, kun hänen ei ole tarvinnut tehdä työtä. On riittänyt, että on vain omistanut. Naisella nämä vaihtoehdot ovat olleet historiassa vähäisemmät. Siksi palkkatyö on naiselle portti vapauteen.
Palkkatyöstä luopuminen on siis huima uhraus naiselta. Palkkatyöstä perheen vuoksi luopuva mies tosiasiassa toimisi vain hyvin loogisesti eli kokisi sen vapautumisen palkkatyöstä. Naiselle tilanne on huomattavasti ristiriitaisempi.





1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

"Naiselle puolestaan näiden lukujen mukaan lapset aiheuttavat suuren palkkatulojen pudotuksen."

JA

"Yksin ilman kumppania lasten kanssa eläminen tai ydinperhe ovat siis erittäin kannattavia sijoituksia miehelle!!!"

Epäselväksi jäi, millaiseen tilastoon tarkkaan ottaen vetoat, mutta jos kyse todellakin oli, niin kuin ymmärsin, tilastosta, jossa oli tutkittu eri sosioekonomisten ryhmien palkkatuloja, *eikä niiden muuttumista elämäntilanteen muuttuessa*, nämä väitteesi, jossa esität olevan olemassa syy-seuraussuhteita perheellisyyden ja palkkatulojen välillä, ovat perusteettomia. Tarkemmin sanoen roskaa. Korrelaatio kun ei edelleenkään ole sama kuin kausaliteetti.

Esimerkki:

"Asuminen miehen kanssa ilman lapsia laski naisten tuloja miehiin verrattuna 75 prosenttiin, kun se sinkkuaikoina oli ollut 100 prosenttia."

Tämä ilmiö voi selittyä esimerkiksi sillä, että nimenomaan pienituloiset naiset asuvat suuremmalla todennäköisyydellä miehen kanssa kuin muut. Ja edelleen, on näyttöä myös siitä, että kaikkein pienituloisimmat naiset lisääntyvät selvästi enemmän kuin hyvin koulutetut parempituloiset naiset. (Miehillä toisinpäin, kaikkein todennäköisimmin pariutuvat hyvätuloiset miehet.) Tämä ilmiö selittää myös ruotsalaisten sinkkujen "samapalkkaisuutta", koska pienituloiset naiset ja suurituloiset miehet pariutuvat todennäköisemmin kuin suurituloiset naiset ja pienituloiset miehet.

Jos sinulla siis todella ON tilastoja, jotka osoittavat MUUTOKSEN palkkatuloissa elämäntilanteen muuttuessa, laita ihmeessä NE esille. (Todennäköisesti noin jossain määrin käy, koska tunnetusti lapselliset naiset panostavat lapsiinsa enemmän kuin lapselliset miehet, tästä esimerkkinä se, että nuoret miehet tekevät eniten ylitöitä kaikki työntekijät huomioon ottaen.)

Myös otsikointisi on täyttä roskaa suhteessa kirjoituksesi ensimmäiseen kappaleeseen. Jos kerran miehen palkkatulot ovat korkeimmillaan hänen eläessään ydinperheessä, siitä hyötyvät nimenomaan perheelliset naiset.

Rehellisesti sanottuna, kuten edellä osoitin, kirjoituksesi on niin täynnä epäasiallisia, tarkoitushakuisia tulkintoja ja yleistä asenteellisuutta, että lukijan on pakko epäillä sinun kirjoittaneen tämän jutun joko tyhmyyttäsi tai sellaisen vimman vallassa, että järjellistä tekstiä ei kannata odottaakaan.