maanantaina, elokuuta 08, 2005

Taso on laskenut ihmiskaupassa

Ystäväni kävi Tallinnan matkallaan bordellissa. Hän on prostituoitujen luotettava asiakas; asiakkuussuhde on jatkunut jo useita vuosia, eikä hintojen nousu ja laadun heikkeneminenkään ole saanut häntä luopumaan huorista. Häntä ei myöskään isommasti ärsytä, että toiminta on täysin venäläisten ja virolaisten rikollisjoukkioiden (joita kutsutaan hienostelevalla nimellä "mafia") ohjailemaa ja hallitsemaa.

Viimeksi ystäväni kävi Tallinnan matkallaan huoratalossa, jota taksinkuljettaja osasi hänelle ehdottaa. Bordelli sijaitsee pahamaineisen Mustanmäen suunnassa. Mustaltamäeltä pitää ajaa vielä nelisen kilometriä eteenpäin ja sitten tie kääntyy vasemmalle, ja sieltä löytyy aidan ja porttien taakse suljettu bordelli. Talo on valkoinen, ja se on pyhitetty täysin ihmiskauppaan. Aitaaminen ja yhteen kokonaiseen taloon eristäytyminen kertovat karua kieltään siitä, että mafia pyörittää taloa ja toimintaa omassa rauhassaan, herrankukkarossa. Viranomaiset eivät tule häiritsemään.

Vaalea talo aitojen sisällä on suorastaan huoraamisen keskus, toimintaa johon naisten parittajat voivat täysillä keskittyä. Lähistöllä sijaitsee vain muutamia yksittäisiä omakotitaloa. Bordelli sijaitsee siis metsän suojassa.

Ystäväni oli ostanut tallinnalaisbordelliin saavuttuaan drinkin, vodkakolan. Se maksoi 140 kruunua. Kyllä, luitte oikein: 140 kruunua. Se on noin 10 euroa. Kommentoin hintaa, että se lienee elämäsi kallein paukku. Ystäväni myönsi sen. Maksua ei tietenkään lyöty kassakoneeseen, vaan baarimestari keräsi sen muovipussiin. Verottaja ei saa ylikalliista drinkistä mitään. Rikollisjoukkio kerää bordellissa hyvä pääoman uusien rikoksien (huumeiden ja aseiden salakuljetus, ihmisten teloitukset, lapsiporno, naisten orjuuttaminen seksiteollisuuteen jne.) valmisteluun.

Huorat olivat istuskelemassa ankeilla vanhoilla sohvilla sunnuntaina aamupäivällä. Asiakkaita oli aulassa vain muutama sopivaa ilolintua tähyilemässä. Ystäväni otti naisen, joka sittemmin osoittautui olevan kova puhumaan. Huora oli selvittänyt omaa elämäänsä niin perusteellisesti, että itse pano oli jälleen ystävälleni pettymys. Hän manasi huoratalosta palattuaan, ettei enää ikinä mene virolaisiin huoriin; kaksi pettymystä on jo tullut peräkkäin.
Huora oli selittänyt ystävällisesti, että ystäväni voi panna häntä tunnin ajan niin paljon kuin tahtoo. Hinta oli 1500 kruunua eli noin 100 euroa. Samaan aikaan huora oli kertonut vuolaasti, kuinka hänen entinen miehensä oli ryövännyt häneltä 50 000 kruunua (yli 3000 euroa), jotka hän oli varannut hevosen ostoon. Mies oli ostanut itselleen auton ja huumeita. Nyt huora säästää jälleen rahaa hevoseen. Hän kertoi ansaitsevansa 10 000 kruunua kuussa. Siis kymmenen tuhatta - sehän on vain alle 1000 euroa. Säälittävää. Talossa parittajana toimiva rikollinen tai rikollisjoukkio leikkaa siis itselleen naisparan ansioista varmaankin 70-80 prosenttia. Jos naisen euro on vain 80 prosenttia miehen euroon verrattuna, niin huoralla se jää vain 20 prosenttiin.

Ystäväni jaksaa murehtia huorien tason laskua. Ämmät ovat rumia ja kuluneita; hehkeyttä ja varsinkaan hekumaa heistä ei löydy. Tälläkin huoralla oli ollut mustana roikkuvat häpyhuulet. Ystäväni mielestä huorat eivät ole enää kauniita ja viehättäviä.
Naiskaupassa asiakasparka tuntee tulevansa huijatuksi.
Ystäväni ihmetteli, kuinka huoran nykyinen miesystävä jaksaa palvoa tuollaista, jolla on ajettu enemmän kuin vanhalla taksimersulla. Huora oli nimittäin kertonut, että hänellä on mies, joka työskentelee Suomessa insinöörinä. Mies on virolainen.


Ystäväni on muuten viimeksi käynyt huorissa Helsingissä Lönnrotinkatu 26:ssa. Siellä myyvät itseään venäläiset sisarukset. Ystäväni oli löytänyt venäläisen prostituoidunsa Mikado-ravintolasta Mannerheimintieltä. Ystäväni kommentti oli, että venakot olivat löysälihaisia, kaikella tavalla. Hinta oli ollut 150 euroa laaki.
Ihmiskaupasta kirjoitetaan myös
Käymälä-blogissa. Kirjoittaja veistelee tekstiä hauskasti, mutta täysin vääriä johtopäätöksiä tehden. Tekstistä voi ymmärtää esimerkiksi, että hän ihan oikeasti luulee, että perimmältään huorat ovat vain etsiskelemässä itselleen hyviä rakastajia. Niinhän ne miehet ovat aina kuvitelleet; he eivät tollot tajua, että huoralle ei ole mitään merkitystä rakastelutaidoilla. Itseasiassa huoran kannalta on helpompaa, mitä huonompi mies on sängyssä. Sellaistahan voi pyöritellä mielensä mukaan kuin lentokyvytöntä pakastebroileria.

Eikä miehen kanssa tarvitse mennä sänkyyn kokemaan ja tuntemaan millainen hän on sängyssä. Kyllä se paljastuu jo ennen rakastelua.
Itsensä myyminen ja huorien ostaminen ei ole meille naisille keino saada seksiä. Sitä kun saa ilmaiseksikin, ja takuulla kivemmissa tunnelmissa ihan spontaaneilta markkinoilta. Kauppakirjoja ei tarvitse ensin allekirjoittaa. Hitto, että nuo miehet ovat niin byrokraattisia ja kaikenlaisiin kaavoihin kangistuneita... Kyllä seksinkin parhaita puolia on villi vapaus, eivät kalliit sopimusneuvottelut.

Olen käynyt joskus bordellissa katsomassa meininkiä. Autokuskina kun pääsee kaikkeen mukaan. Paikka oli ravintola Bonanza Tuusulassa, muistaakseni. Paikka paloi muutama vuosi sitten, koko se valtava suuri hirsirakennus. Muistelen lukeneeni lehdistä, että Kimi Räikkönenkin oli käynyt siellä joskus strippausta katsomassa. Bonanza oli muuten täydellisesti omistettu nimenomaan paritukseen ja ihmiskauppaan. Se sai toimia ihmeen rauhassa ja pitkään. Se sijaitsi näkyvästi suuren ulosmenotien varrella, taajama-alueella, lähellä kaupungin keskustaa. Iso parkkialue ja itse hotelli näkyivät esteettä valtatielle.
Seurueessani oli miehiä, joista osa osti naisen itselleen. Virolainen tyttö ihmetteli pöydässämme, kuinka vapaamielisiä me suomalaiset olemmekaan... Hän nimittäin luuli minua ja hänet ostanutta miestä pariksi. Mies vain lisäsi vettä myllyyn toteamalla, että kyllä tämä on ihan hyväksyttyä; on ihan kunniallista ostaa kunniallinen huora ilotalosta. Heh.

Minä olin vähän aiemmin bordelliin saapuessani kouluttanut jäykkäniskaista portsari-narikkavahtia, joka näytti napanneen yliannoksen testesteronia. Omat hormoniarvot olivat varmaan olleet liian alhaalla. Tulin sisään miesten kansoittamaan paikkaan rehvakkaasti: "haluan tällaisen ja tällaisen mulkun, sen pitää sitten olla tosi iso, just tällainen", eläydyin reippaasti ja julistin isolla äänellä. Tein selväksi, että kunnon munaa sen olla pitää, eikä mitään normitavallista surkeaa ja säälittävää. Sisään oli juuri saapunut arvokkaannäköinen herraseurue, joka ällistyneenä nauroi esitykselleni. Hormonihirveltä näyttävä portsari oli niin ihmeissään ja säikähtänyt, että hän ei uskaltanut heittää minua ulos.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

HUHUU! Femakkoihin voi aina luottaa! Minäkin olen palannut lomilta, hauskaa ettei hellekesä ole pehmittänyt sinun päätäsi(kään)!!!

Panu kirjoitti...

"Itsensä myyminen ja huorien ostaminen ei ole meille naisille keino saada seksiä. Sitä kun saa ilmaiseksikin, ja takuulla kivemmissa tunnelmissa ihan spontaaneilta markkinoilta."

Niin niin. Naisille kyllä on tarjolla, ihan omana itsenään. Mies kulkee nöyryytyksestä nöyryytykseen, kyynistyksestä kyynistykseen, luopuu kaikista spesifeistä toiveistaan kumppanin suhteen, eikä sittenkään kelpaa. Lopulta sitten mennään huoriin. Ja koska kukaan ei halua pitää itseään halveksittavana hyväksikäyttäjänä ja huorallakävijänä, silloin romantisoidaan tämä prostituutiohomma ihan vain oman mielenterveyden ylläpitämiseksi.

Jos "yhteiskuntakriittinen feministi" (lue: sortaja- ja nöyryyttäjäeliitin äänitorvi, josta on makeeta stilisoida itsensä sorretuksi tai sellaisten esitaistelijaksi) ei kaikkien feministien tavoin olisi psykopaattisen empatiakyvytön, hänelle ei tarvitsisi selittää ylläolevaa.

"Kauppakirjoja ei tarvitse ensin allekirjoittaa. Hitto, että nuo miehet ovat niin byrokraattisia ja kaikenlaisiin kaavoihin kangistuneita..."

Kyse ei todellakaan ole miesten byrokratiasta, vaan siitä, että parisuhde- ja seksimarkkinat siellä kapakan tiskillä toimivat täysin naisten ehdoilla. Naiset valitsevat miehen, eivätkä todellakaan miehen "sisäisen kauneuden" tai muiden todellisten ansioiden perusteella, vaan ainoastaan sen, näyttääkö mies varakkaalta tai muuten kadehdittavalta, jotta hänen avullaan voi tehdä vaikutuksen niihin muihin jenginsä ämmiin. Miehen näkökulmasta se, mitä naiset pitävät "spontaanina pariutumisena", on prostituutiota, jossa mies joutuu kaupittelemaan itseään nirsoille, itseään käytännöllisesti katsoen kaikkia normaaleja ja epätäydellisiä miehiä parempina pitäville orjanostajille. Miehiä ei kapakan lihatiskin ääressä kohdella ihmisinä - se on naisten hallitsema maailma, ja naisten hallitsema maailma päihittää kylmyydessään ja kovuudessaan minkä tahansa patriarkaatin.

Kun se kiltti ja profeminismillä ravittu ja kasvatettu poika on kärsinyt tarpeeksi monta pettymystä siellä kapakassa, tarpeeksi monta kertaa kuullut naisilta kehotuksen "mene huoriin", niin mikä helvetin ihme on, että hän lopulta menee huoriin kostaakseen kollektiivisesti naissukupuolelle? Jos naiset eivät ole kohdelleet häntä ihmisenä, niin mikä helkutin velvollisuus hänellä on kohdella naisia ihmisinä?

"Kyllä seksinkin parhaita puolia on villi vapaus, eivät kalliit sopimusneuvottelut."

Niinhän se on. Naisille kapakat ja pariutumispaikat ovat sen villin vapauden tyyssijoja, joissa kaikki naiset villisti ja vapaasti piirittävät miesten korkeatasoisinta kymmenystä. Miehille ne ovat sopimusneuvottelupaikkoina paljon tylympiä ja kylmempiä kuin huoratalot konsanaan. Huora ottaa vain rahat, mutta kapakassa miehen on myytävä sielunsa, vaihdettava se kapakkamaskiin ja myyntimiestaitoihin.

Anonyymi kirjoitti...

"Itsensä myyminen ja huorien ostaminen ei ole meille naisille keino saada seksiä. Sitä kun saa ilmaiseksikin, ja takuulla kivemmissa tunnelmissa ihan spontaaneilta markkinoilta. Kauppakirjoja ei tarvitse ensin allekirjoittaa. Hitto, että nuo miehet ovat niin byrokraattisia ja kaikenlaisiin kaavoihin kangistuneita... Kyllä seksinkin parhaita puolia on villi vapaus, eivät kalliit sopimusneuvottelut."

Uskomatonta vittuilua.

Nimim. Selibaatissa koko elämä. :(

Panu kirjoitti...

Sitä päivää saadaan odottaa, että nämä itsensä romanttisiksi sorretuiksi kuvittelevat eliittiämmät yhtään vaivautuvat miettimään, miten loukkaavilta ja epäempaattisilta heidän juttunsa miehistä kuulostavat.

Anonyymi kirjoitti...

Huora = Huora eli tehköön duuninsa, ei mun vika jos myy persettään kyl mäki väännän putkia, iha itsestä kiinni.