torstaina, joulukuuta 01, 2005

Haluatko vartalon? - Imetä!

Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n tiloissa, ns. Maikki Friberg –kodissa kokoontuu Feministiäidit-niminen ryhmä. (Harmi, kun Unionin nettisivut ovat niukat, eikä keskustelufoorumiakaan ole, joten en voi linkittää tässä mihinkään hyödylliseen osoitteeseen.)

Viikko sitten feministiäidit kokoontuivat kuuntelemaan kulttuuriantropologi Riika Huitti-Malkan alustusta imetyksestä, sen kulttuurisesta merkityksestä. Näkökulma on kiinnostava, koska aihetta on yleensä tarkasteltu ravitsemuksellisesti ja lapsen yleisen hoidon kannalta.


Olen kyllä myös sitä mieltä, että imetyksen merkitystä ei ole riittävästi pohdittu edes tuon ravitsemuksen vinkkelistä; Suomessa imetetään selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Mielestäni se liittyy yleisten kulttuuriin liittyvien asenneongelmien lisäksi myös siihen, ettei ravitsemuksellista arvoa ole sittenkään täysin tunnustettu.

Äidinmaidon ongelma on, että se rinnastuu monen tietämättömän mielessä lehmänmaitoon, siis siihen jota on maitopurkeissa. Kyse on kuitenkin täysin eri tuotteesta. Äidinmaito on jo tärkeimmän rakennusaineensa, proteiinien puolesta aivan erilainen koostumukseltaan. Erona on karkeasti sanottuna se, että äidinmaidon valkuaisaineet sulavat, kun taas lehmänmaidon ei. Lehmänmaidon proteiineista lapsi paljon kuona-aineita, jotka vain kuormittavat elimistöä, kun ne kulkevat ruoansulatuksen läpi.

Lisäksi ”ämmässä” on vasta-aineita viruksia ja tauteja vastaan ja hyviä rasvahappoja. Lisäksi jo itse imeminen kasvattaa lapsen aivoja.

Monelle äidille imetys saattaa olla jossain vaiheessa vaikeaa, koska erilaisia ongelmia ilmenee imuotteesta, rintatulehduksista ja lapsen yhteistyöhalusta alkaen. Olen ollut onnekas sikäli, että poikani oppi imemisen oitis, kun hän sai synnyttyään nännin suuhunsa. Kätilö totesi vain, että teistä tuli heti pari. Poika on ollut aina terve, imetyksen ansiota tai ei. Viimeksi lienee käväissyt silmätulehdus, joka meni ohi lievänä, vaikka päiväkodissa se on sairastuttanut muutamia lapsia. Olen imettänyt nyt yli kaksi ja puoli vuotta ja luulen, että Tuukka on kiskaissut ainakin puoli kuutiota maitoa. Ensimmäisenä vuotenahan sitä tulee litran verran vuorokaudessa.

Tuukka imi maitoa öisinkin yli vuoden ikään asti, enkä kokenut sitä hankalana. Kumpikin nimittäin nukkuu imetyksen aikana. Imetys on säästänyt minut - ja pojan - yövalvomisilta. Toki heräilyjä on ollut, mutta kumpikin on nukahtanut heti uudelleen.

Olen aina kuulunut pro-imetys –puolueeseen, koska se helpottaa elämää kaikin tavoin.

Imetyksestä hyötyy myös äiti. Sen tiedetään vähentävän lapsen mahdollisuutta sairastua diabetekseen. Nyt on selvinnyt, että jokainen vuosi imetystä laskee dramaattisesti myös äidin sairastuvuutta tähän tautiin. Sen lisäksi vähenee alttius mm. rintasyöpään. Puhutaan siis yleisistä ja todella vaikeista sairauksista. Varmasti jokainen tahtoo pienentää uhkaa joutua niiden kynsiin.

Riika Huitti-Malka on tehnyt imetyksestä kulttuurimme osana pro gradun. Ymmärsin, että hän on tarkastellut gradussaan naiseuden ja imetyksen välisiä ristiriitoja. Naisellisuus on pitkälle miesten määrittelemää, joten imetyksen (eli lapsen ruokkimisen ja omistautumisen lapsen hoivaamiseen) arvellaan olevan uhka naisellisuuden säilymiselle.


Huitti-Malkan mielestä naisellisuus tarkoittaa nimenomaan miesten luomaa käsitystä naisesta seksiobjektina, viettelijättärenä ja fyysisten nautintojen tarjoajana. Tuollainen lähtökohta on hyvin ymmärrettävä, mutta minun mielestäni imetyksen ongelmana ei ole niinkään tuo seksuaalisen markkina-arvon lasku.

En usko, että imetyksen arvellaan olevan kovin suuri uhka nimenomaan naisen seksuaaliselle viehätysvoimalle kuin naisen normatiiviselle asemalle ydinperheessä. Eli mielestäni imetys nähdään uhkana sille, että nainen ei hoida enää täysipainoisesti tehtäväänsä kodin hengettärenä ja tunnetalouden hoitajana ja miehen tulkitsijana, vaan keskittyy kiinteän fyysisen yhteyden takia lapseen.

Totta kai osittain voi olla kyse siitä, että naisen viehätysvoiman pelätään laskevan, mutta minusta se ei yksin riitä.

Sitä paitsi, minusta nimenomaan pitkään imettäneiden viehätysvoima on aiempaakin suurempi, ainakin niiden muutamien havaintojen mukaan joita minulla on. Naisen vartalo ei nimittäin voi olla enää rasvattomampi, linjakkaampi, kiinteämpi ja kauniimpi kuin pitkään imettäneellä. Siluetista tulee tosi kaunis. Tämä on yllättävää. Yksikään nainen ei ole kauniimmin ja naisellisemmin rasvaton ja selluloosaton, kuin jatkuvasti kaloreita maidossaan lapselle antava imettäjä. Tästä puhutaan mielestäni turhan vähän; toisaalta ei meitä kauhean pitkään imettäneitäkään hirveästi ole.

Mutta on tietysti tärkeää huomata tässäkin, että yksin imetyksellä ei voi bodata kroppaa kuntoon. Siihen tarvitaan rinnalle myös urheilua. Yhdessä urheilun kanssa imetys muovaa kerrassaan mainion kehon!

Mutta ei imetys ole vain vartalofriikkien hommaa. Mieleeni on jäänyt pitkään imettäneen Raisan Raparperi-blogista slogan: Riot, not diet! Tuollainen uhmakkuus saa hyvälle tuulelle.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Naisen vartalo ei nimittäin voi olla enää rasvattomampi, linjakkaampi, kiinteämpi ja kauniimpi kuin pitkään imettäneellä. Siluetista tulee tosi kaunis. Tämä on yllättävää. Yksikään nainen ei ole kauniimmin ja naisellisemmin rasvaton ja selluloosaton, kuin jatkuvasti kaloreita maidossaan lapselle antava imettäjä"


Onko sinun mielipiteesi siis, että ollakseen naisellinen, täytyy naisen olla kiinteä, rasvaton, bodattu ja selluloosaton? Aika pinnallista.

Tuija kirjoitti...

Mainio infopaketti, thanx. Eikös joku yhteiskuntakriittinen feministi ja muutama muu feministinen bloggaaja voisi hoitaa Unionin verkkopalvelua juuri tähän tyyliin? Sinne vaan linkkiä ja parhaassa tapauksessa rss-nostona otsikoita tietystä kategoriasta. Täällä yksi kiinnostunut lukija ilmoittautuu. Nimimerkki näitä juuri miettinyt, SPR:n aktiivien nettisivujen ylläpidon näkökulmkasta.

Raisa kirjoitti...

Ollaksemme tarkkoja, tagline menee Riot, don't diet ;) Palaan siihen aina uudelleen, loistava slogan.

Hyvä kirjoitus imetyksestä, kiitos siitä!