perjantaina, kesäkuuta 09, 2006

Kotiäidit ovat parhaita ilolintuja

Kun näkee maailmaa, saattaa helpostikin päätyä arvostamaan pohjoismaista hyvinvointiVALTIOTA nerouden suurimpana saavutuksena. Sitä se nimittäin on. Suomen tehokkuuden, rationaalisuuden ja elämän helppouden (joka siis perustuu aina tehokkuudelle ja rationalismille) kantava perusajatus on se, että VALTIO pitää ihmisistä huolen, ei YHTEISKUNTA tai mikä vielä pahempaa: yhteisö. Valtiollisen toiminnan ydin puolestaan on se, että lainsäädäntö asetetaan palvelemaan yhteiskuntaa ja yhteisöjä - niiden ei pidä kannatella valtiota, kuten mielestäni tapahtuu pulamaissa, kuten Itä-Euroopassa vielä nykyäänkin.

Laki on viritettävä ihmisen tasolle ja ihmiselämää palvelemaan, siksi olen ajanut erolasten huoltosopimusten neuvottelu- ja sopimismalliksi sitä, että kumpikin vanhempi neuvottelee erikseen lapsensa kanssa lapsen huoltoasioista (asuminen, tapaamiset, huoltajuus ja elatusmaksut). Lex Kaisa Ruokamo siis. Lapsen elämän rakentamista ei voi jättää yhteisön tehtäväksi, vaan kehittyneen hyvinvointiYHTEISKUNNAN tunnusmerkki on, että valtio on rationalisoitu ihmisen avuksi.

Yhteiskunnan ja valtion käsitteiden pyörittely on kieltämättä hankalaa ja sekoittavaa, mutta haluan tässä sanoa sen, että valtiota on käsitteenä haukuttu ja lyöty ihan turhaan. Meidän hyvinvointivaltiomme on niin nerokas saavutus, että ilmeisesti kaikki teknologinen kehitys jää sen rinnalla toiseksi. Hyvinvointivaltio on mahdollisesti maailman paras keksintö, innovaatio. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila ei olisi voinut olla mukana muiden kanssa rakentamassa Nokiaa, jollei Nokian kotimaa ja henkinen perusta olisi Suomen hyvinvointivaltiossa. Jorma Ollila osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä, koska hän ei näytä tätä tajunneen, vaan nakkelee piilosyytöksiä suomalaista julkista sektoria vastaan.

On aina erittäin kamalaa huomata maailmalla, kuinka vaikkapa vain ihmisten sivistystaso on jäänyt kaikesta peruskoulutuksesta huolimatta matalaksi. Minusta suomalaisen eräs tärkein tunnuspiirre on, että hänellä on laaja yleissivistys. Ulkomailla keskustelukumppanin sivistyksen puute muodostuu äkkiä toiseksi kieliongelmaksi ja siten "kielimuuriksi" ihmisten välille, vaikka siinä on jo tarpeeksi, että yhteinen äidinkieli puuttuu.

Suomalainen hyvinvointivaltio pitää yllä ja kehittää ihmistä paljon monipuolisemmin kuin tulemme ajatelleeksi. Hyvinvointimallin nerokkain piirre lienee se, että se kasvattaa älykkäitä kansalaisia, jotka sitten älyllään kritisoivat ja siten ylläpitävät ja kehittävät hyvinvointivaltiotaan. Kritiikki on välttämätön moottori hienon järjestelmämme kukoistamisen turvaamiseksi - tai edes hengissä pitämiseksi. Ihmettelenkin jatkuvasti sitä, miksi valtion ja kuntien virkamiehet eivät enemmän ryhdy arvostelemaan järjestelmän heikkouksia ja suunnittelemaan parannuksia. Hyvinvointivaltion perusideologia kun on rationalismi, joten virkamiehellekin oikeastaan maksetaan palkkaa siksi, että hän kritisoi järjestelmää. Meillä kyyristellään vielä ihan liikaa. Se kertoo järjestelmän nuoruudesta. Hyvinvointivaltio muuttuu kulttuurin kehittyessä siten yhä paremmaksi - kunhan virkamiehetkin uskaltautuvat ajattelemaan.

Kansalaisten kriittisyyttä en moiti tässä nyt ihan vain siitä syystä, että heille ei siitä makseta palkkaa kuten virkamiehille. Modernissa yhteiskunnassa, refleksiivisyyden aikakaudella olisi virkamiehenkin vihdoinkin oivallettava ryhtyä tarkkailemaan omaan työympäristöään, koska refleksiivisyyden idea on jatkuva itsensä tarkkaileminen ja vuoropuhelu ympäristön kanssa.


Prostituutio
on hyvä ammatti


Hyvinvointivaltio rakentaa siis lainsäädännöllä ihmisen näköistä elämää. Mielestäni hyvinvointivaltion ideaan ei siis voi koskaan kuulua se, että seksipalveluiden ostaminen päätettäisiin sallia - etenkään kaiken tämän julkisen keskustelun jälkeen.

Nyt ei voitaisi enää vedota edes siihen, että asiasta ei ole vielä ehditty puhua. Nyt seksinostaminen olisi sitten oikein virallisesti siunattu, jos nykylakiin ei tule muutosta. Seksinostamisen salliminen tarkoittaa mielestäni ihan suoraan sitä, että prostituoidun ammattia ei enää pidettäisi sosiaalisesti ongelmallisena. Hyvinvointivaltio kun ohjaa lainsäädännöllään yhteiskunnan SOSIAALISTA kehitystä.

Jos osto sallitaan, looginen seuraus olisi että aviovaimot ryhtyvät huoraamaan. He kun voivat vedota klassiseen ammattilaisen lausahdukseen: "Tämä on vain työtä." Prostituutiosta tulisi siis tapa hoitaa vaikkapa parisuhteen ongelmia. Vaimo voisi hakea terapiaa ja uutta innoitusta työstään. On nimittäin niin, että oikeat ammatit, jollainen prostituutiokin seksinoston sallimisen jälkeen olisi, tarjoavat palkan lisäksi ihmiselle muutakin nautintoa ja kehityksen välinettä kuin pelkästään rahaa. Huoraamisesta voisi siis tulla naiselle "välttämätön tapa kehittää itseään".

Erityisen hyviä prostituution ammattilaisia olisivat kotona lapsia hoitavat äidit, sillä kotityötähän se seksipalveluiden myyminen on. Kotiäidin olisi varsin vaivatonta alkaa myydä itseään, koska työväline on jatkuvasti haarojen välissä. Kotioloissa kun voi olla hankala alkaa työskennellä hankalien ja kalliiden työkalujen kanssa - on tilanahtautta ja lapset tuppaavat särkemään vempeleitä. Prostituutio on niin ihmisläheinen työ, että siihen tutustuminen voisi olla lapsenkin kehitykselle hyväksi. Seksin myyminen avartaa lasta näkemään ihmisen perustarpeita.

Ihmisen perustarpeisiinhan seksinoston kieltoa vastustavat vetoavat.



1 kommentti:

Panu kirjoitti...

Ihmisen perustarpeisiinhan seksinoston kieltoa vastustavat vetoavat.

No tasan eivät vetoa, vaan siihen, että seksinoston kielto vaikeuttaisi prostituoitujen omaakin asemaa, kun asiakkaita ei enää saataisi todistamaan ihmiskauppiaita vastaan nostetuissa oikeudenkäynneissä. Katsos, kun asiakkaasta tulee rikollinen, häntä ei saa enää todistamaan. (Ja ennen kuin sanot, että hänet pitäisi pakottaa: ihmisoikeussopimuksella on vahvistettu, että kellään ei ole velvollisuutta todistaa itseään vastaan eikä myöntää syyllisyyttään.)

Mutta tiedänhän minä, että oikeusturva, oikeusperiaatteet ja oikeusvaltio ovat "konservatiivista juristokratiaa", ja että Nils Gustafssonkin olisi pitänyt panna vankilaan vain siksi, että Kaisa Ruokamo sattui pitämään häntä syyllisenä.

Oletko huomannut, että jo ystäväsi Kaarela on alkanut nähdä lävitsesi?