torstaina, syyskuuta 21, 2006

Tammisalo on velkaa naistutkimukselle

Tv-kriitikkosuosikkini Marko Ahonen kirjoitti dvd:nä julkaistusta elokuvasta Pingviinien matka (KSML 20.9.2006). Tässäpä hyvä elokuva naistutkimuksen (ja siten kaikkien ihmistieteiden) arvostelijalle Osmo Tammisalolle, jonka geneettisenä tyhjiöpakkauksena toimiva elimistö varmasti riemuitsee elokuvan perhekäsityksestä, joka pohjautuu biologiaan. Ympäristötekijöillähän on varmasti pingviineillekin tosi pieni merkitys, sillä nehän elävät niin suotuisissa luonnonoloissa, joissa pärjäisi suurin osa maapallon lajeista.

Marko Ahonen kirjoittaa:

"USA:ssa Pingviinien matka on ollut valtava hitti, koska konservatiiviset fundamentalistikristityt omivat sen itselleen. Heistä elokuva on erinomaista ydinperhepropagandaa, jossa perinteiset arvot ovat kunniassaan.

Herranjestas sentään! Nehän ovat pingviinejä, siis eläimiä. Näinkö kaukaa tiettyjen piirien pitää nykyään vahvistusta maailmankuvalleen hakea?

Se, että Pingviinien matkaa käytetään lyömäaseena homoja, yksinhuoltajia ja eronneita vastaan, ei tietenkään ole elokuvan itsensä vika. Mutta kyllä se vaan silti ärsyttää. "(...)


Pingviinien perherutiinit ja järjestelmällinen ydinperhekäsitys suovat varmasti sielua voitelevaa lohtua Osmo Tammisalolle. Hänen naistutkimuksen vastainen kritiikkinsä perustana kun on hirvittävä huoli siitä, kuinka pienen pojan käy jos perheen rutiineja ja konventionaalisia ja traditionaalisia tapoja horjutetaan. Tosiasiassa Tammisalo on murtunut sen kalvavan murheen takia, millainen hoivaavasta äidistä saattaa tulla, jos ydinperheen heteronormatiivisia sukupuolirooleja tutkitaan kriittisesti.

Tammisalo liioittelee epätoivossaan hoivan laadun ja määrän muutosta. Hoiva ja huolenpito ja lapsen passaaminen ja paapominen eivät varmasti vähene, vaan suorastaan vahvistuvat ja kasvavat määrällisesti ja laadullisesti, kun naistutkimus selvittää sukupuoliroolien ideologisia, kulttuurisia ja poliittisia perusteita.

Naistutkimus (ja feminismi) kun vapauttavat miehen ulos kankeasta ja psyykelle vahingollisesta roolistaan perheen ulkorataa kiertävänä tarkkailijana. Mies vapautuu toteuttamaan monipuolisemmin itseään. Siksi feminismi on seurauksiltaan myös miesten vapautusliike, sillä feminismi rikkoo sukupuoliroolien ideologiset kahleet.

Sillä huolenpito lapsista ("kasvattaminen", ravitseminen, läsnäolo jne) ei ole biologiaa, kuten Osmo Tammisalo luulee. Jos se olisi biologiaa ja Osmo Tammisalon rakastamaa insinööritiedettä, hän voisi hyvin pärjätä ja kasvaa pingviiniperheen jäsenenä. Pingviineillä kun on ydinperhe ja turvallisen vakaa perhekäsitys.

Tammisalon empiriset havaintokyvyt eivät muuten näytä olevan oikein kunnossa - niin paljon kuin hän empirisiä näyttöjä naistutkimukselta vaatiikin. Ydinperhettä (ja pienten poikien turvallisuudentunnetta) kun ei todellakaan horjuta sukupuoliroolien tarkastelu esimerkiksi naistutkimuksessa, vaan perheiden hajoaminen ja nimenomaan se, että eronneiden vanhempien lapsista lähes 90 prosenttia elää äitinsä kanssa. Heistä suurin osa ei kunnolla edes tapaa etävanhempaansa eli isäänsä.

Erolasten kohtalo kertoo rankkaa kieltään sukupuolirooleista, jotka on pohjustettu jo ydinperheaikana. Tätäkö geeni-insinööri Osmo Tammisalo haluaa suojella?

Sitä paitsi, ollakseen looginen Tammisalon pitäisi heittää kaatopaikalle myös hurja määrä muitakin tieteitä. Esimerkiksi sosiologia olisi niin ilmiselvä kohde Tammisalon hyökkäykselle, että hänen täytyy sokeanakin siihen vielä joskus kompastua, jos hän ei tätä maalitaulua muuten oivalla.

On muuten erittäin kummallista, että vieläkin voi joku mies, tällainen Tammisalonkin kaltainen wanna-be-insinööri, nousta julkisuuteen haukkumalla ihmistieteiden metodeja. Ja tässä tapauksessa siis räksyttämällä vihaisesti ja kostonhimoisesti naisten tekemälle tieteelle, jonka autonomisuus ja omat, erityiset ajattelurakennelmat ovat kunnioitettavia verrattuna Tammisalon itseterapointiprojektiin.

Ihmistieteet, kuten naistutkimus, ovat kriittisiä tieteitä, toisin kuin Tammisalon palvoma insinööriajattelu. Naistutkimusta hän moittii kriittisyydestä, mutta itselleen hän kernaasti suo valtakunnan kriitikon arvonimen, kun kyse on naistutkimuksesta. Tammisalo tulee omalla tarpeellaan jakaa krittiikkiä todistaneeksi sen, insinööri-ilmapiirissä saattaa olla hirmu tylsää. Siksi Tammisalokin on hypännyt tosiasiassa ihmistieteilijäksi - niin insinöörimäinen kuin hän luuleekin olevansa. Hänen kirjansa Keisarinnan uudet vaatteet väitteethän ovat humanistista ajattelua, ei biologiaa ja matematiikkaa.

Ja arvatkaapa mitä vielä. Osmo Tammisalo on ajattelijana melkeinpä naistutkija. Hänhän on lähtenyt analysoimaan sukupuolirooleja ja niiden kehitystä. Tosin häntä ei voi suureksi metsästäjäksi kutsua, vaan pakoon metsästäjää luikkivaksi pupuksi, joka perustelee esseissään ja kirjassaan kuinka pikkupupua (miestä) pitää suojella pelkoa aiheuttavalta naiselta.

Tammisalo on älyllisesti ja kirjoittajana velkaa naistutkimukselle.



9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joko sinä ehdit lukemaan sen Tammisalon ja Niemelän kirjan?

Mitä sinulla muuten on insinöörejä vastaan?

Anonyymi kirjoitti...

Muutama kysymys:

Missä siihen laadukkaaseen naistutkimukseen voi tutustua? Mitkä ovat naistutkimuiksen tärkeimmät tuloksen sanotaan nyt vaikka viimeisen viiden vuoden ajalta?

Miten naistutkijat muutten kuittaavat tutkimustuloksen jonka mukaan jo hyvin nuorilla _apinoilla_ urokset ja naaraat pitävät erilaisista leluista?

Anonyymi kirjoitti...

Insinööriviha on käsittämätöntä, onko ihmistieteissä tutkittu mistä epävarmuudesta moinen pelko ja viha oikein kumpuaa?

Anonyymi kirjoitti...

Tyypillistä naisten ja etenkin naistutkijoiden suosimaa ad hominem eli henkilöön käyvää virheargumentaatiota. 2+2=4 riippumatta siitä toteaako sen spurgu tai matematiikan professori. Tammisalon ja Niemelän kirjassa esitettyjen argumenttien validiteettiä pitää arvioida argumenttien sisällön eikä kirjoittajien taustojen perusteella.

Anonyymi kirjoitti...

Kielikuvat tarjoavat edelleen mahtavaa materiaalia hiekkalaatikkoleikkeihin. Erityisesti pidin siitä, kuinka Tammisaloa pyritään loukkaamaan kutsumalla häntä naistutkijaksi. Hienoa, näin se homma etenee.

Anonyymi kirjoitti...

Varmaan tosiaan on ihmisiä joihin pingviinifilmi ei tee mitään vaikutusta. Nämä ihmiset ajattelevat että persekärpäset ovat ihan yhtä hienoja eläimiä kuin pingviinit. Tämä kertoo tietysti ihmisestä aika paljon. Hän on todennäköisesti naistutkija itsekin.

Anonyymi kirjoitti...

Vapaaehtoinen yksinhuoltaja on kuin sorsaemo joka ensin antaa jollekin etelän elävälle joka poistuu välittömästi paikkakunnalta. Sorsa hoitaa sitten lapsensa itse kunhan muilta puuhiltaan ehtii. Kymmenestä jää sitten ehkä yksi henkiin. Katselkaapa Töölön lahdella miten rumaa se on kun sorsan pojat yksi toisensa jälkeen jäävät varisten ruuaksi kun isää ei ole lapsia suojelemasa.

Vähän matkan päässä silkkiuikkupariskunta hoitaa lapsiaan, syöttää niitä ja kantaa lapsiaan selässä jotta hauet eivät iskisi. Yhdessä kuin pingviinit. Todella kaunista !

Kun noita kahta eläinlajia katselee ei terve ihminen voi olla kuin konservatiivi perhearvojen puolustaja !

Anonyymi kirjoitti...

Tietääkö Ruokamo seuraavien sanojen merkityksen: luonnontiede, naturalistinen virhepäätelmä, luonnonvalinta, biologia, determinismi, ad hominem, empiria...? Kuulisin erityisen mielelläni Ruokamon arviot näistä ja vaikkapa siitä mikä merkitys luonnonvalinnalla on ihmisen käyttäytymisessä.
nimim. Olisi kiva tietää

Anonyymi kirjoitti...

-jos ei olisi insinöörejä ja insinöörien tieteitä, miten näitä lukisimme?
-ja mikä insinöörin ajattelussa ei sovi sosiaalitieteisiin? (systemaattisuus?, kurinalaisuus? .)