perjantaina, lokakuuta 20, 2006

Arabit - Israelin vainotut

Susan Nathan on kirjoittanut hirvittävän mielenkiintoisen kirjan Toinen Israel (Otava 2005), jossa hän ruotii Israelin juutalaisten harjoittamaa terrorismia ja tihutöitä. Tässä on vihdoinkin värikäs kuvaus siitä, kuinka Israelin juutalaiset eli pyhän juutalaisvaltion isäntäkansa sortaa kaikin mahdollisin tavoin arabeja eli maan alkuperäisasukkaita.

Nathanin
kirjalla on paljon ansioita. (Lue mitä blogikirjoittaja, ulkoministeri Erkki Tuomioja

Tiedon muuntelu eli suomeksi sanottuna valehtelu on Suomessakin hyvin ajankohtainen poliittinen kysymys. Mielestäni Lappeenrannassa Huhtiniemessä tehtyjen teloitusten suurin synti ei ole se, että jatkosotaa pelkäävät sotilasmiehet järjestelmällisesti murhattiin. Murhien suurin vika ei ole itse tekojen kauheudessa, vaan siinä että teloituksista ei ole koskaan tiedotettu rehellisesti, vaan ne on systemaattisesti haluttu salata. Psyykkiset traumat muodostuvat tabuista ja kielletyistä puheenaiheista, ei niinkään itse tapahtumista.

Juutalaiset viljelevät yhä sinnikkäästi käsitystä siitä, että he ovat uhreja. He suorastaan ratsastavat uhriudellaan. Voi siis olettaa, että heidän nykypäivän poliittinen uhri-ideologia on itseasiassa jonkinlainen tabun tuote, eli uhriajattelu edustaa juutalaisten omaa kyvyttömyyttä katsoa totuutta silmiin. Ja se totuushan on melko yksinkertainen: myös arabeille olisi annettava ihmisarvo. Susan Nathanin mukaan juutalaiset pitävät arabeja elukoina, täydellisesti itseään huonompina kansalaisina ja ihmisinä. Tässäpä meillä siis jälleen uusi herrakansa!

Olen tehnyt vuosien aikana erään erittäin mielenkiintoisen havainnon. Kun ihminen pitää itseään uhrina, mutta ei oikein osaa käsitellä ja määritellä tunnettaan ja "kärsimyksiään",
kirjoittaa Nathanin kirjasta.) Eräs on se, että hän kuvaa kuinka juutalaiset koettavat ideologisessa sodassa arabeja (ja muita oman maan kansalaisia) vastaan muuntaa totuuden mieleisekseen, eikä maassa todellakaan ole oppositiota, joka vaatisi itsetyytyväisiltä ja pöhöttyneiltä juutalaisilta itsekritiikkiä. sorrettu nostaa jalustalle juutalaiset, koska he ovat kärsineet niin paljon.

Tunnen tällaisia ihmisiä, joiden henkilöhistoriasta olen oivaltanut vaikeita tabuja ja traumoja (ne muuten liittyvät aina näillä juutalaisempaatikoilla lapsuuden kotiin ja vanhempien parisuhteeseen). He ovat kiihkeitä ja yksisilmäisiä juutalaisten eli vainotun kansan "oikeuksien" puolustajia.

Länsimaisessa ajattelussa juutalaisilla on selvästi jokin erityinen paikka "kollektiivisessa psyykessä", ja aivan erityisesti uhriuden käsittelyssä. Juutalaisiin kohdistuneista vainoista on tullut fetissi, jonka avulla voi koettaa purkaa ja käsitellä omaa uhriuttaan.

Rasittavaa tällaisessa fetissin tukemassa ajattelussa on se, että juutalaisia sympatiseeraava "uhri" ei välttämättä tule pohtineeksi sitä, mikä häntä itseään vaivaa. "Uhri" kun koettaa purkaa pahaa oloaan ulos tuntemalla vain kiihkeää myötätuntoa juutalaisia kohtaan. Tällä menetelmällä "uhri" ei vapaudu omista vaivoistaan eli traumoistaan ja ajattelua kahlitsevista tabuistaan.

Juutalaisten huikeat kärsimykset Natsi-Saksan kaasukammioissa sokeuttavat ja loitontavat "uhrin" kauas omista ongelmistaan. On varmaan jotenkin turvallisempaa kärsiä yhdessä juutalaisten kanssa kuin kohdata suoraan ja rohkeasti se oma ongelma, joka on vaivannut mieltä ja psyykeä jo lapsuudesta/nuoruudesta lähtien.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kappasta vaan,

...feministi pystyy tällaiseenkin aiheeseen, sitäkin ironisempaa on että teemana on "uhri".

Tämäpä oli huvittavaa, vähän kuin amerikkalainen tekisi esim. analyyttisen tutkimuksen miten Dubain kaksipuoluejärjestelmä on luonteeltaan varsin epädemokraattinen....

kävelevä dildo kirjoitti...

Feministit viljelevät yhä sinnikkäästi käsitystä siitä, että he ovat uhreja. He suorastaan ratsastavat uhriudellaan. Voi siis olettaa, että heidän nykypäivän poliittinen uhri-ideologia on itseasiassa jonkinlainen tabun tuote, eli uhriajattelu edustaa feministien omaa kyvyttömyyttä katsoa totuutta silmiin. Ja se totuushan on melko yksinkertainen: myös miehille olisi annettava ihmisarvo. Todellisuudessa feministit pitävät miehiä elukoina, täydellisesti itseään huonompina kansalaisina ja ihmisinä. Tässäpä meillä siis jälleen uusi herrakansa!

Anonyymi kirjoitti...

Joo, eiköhän viimeistään tästä käynyt selväksi se, että K.R. ei ole mitään muuta kuin jonkun teinipojan provoiluyritys.

Anonyymi kirjoitti...

Yököttävää kirjoittelua. Hakeudu Kaisa hoitoon.

Anonyymi kirjoitti...

Niin feministi.

Milloin saamme lukea sinun "yhteiskuntakriittisiä" kirjoituksia koskien vaikka sosiaalialan naisvaltaisuutta? Entäpä presidentin yksipuolista naisasialinjaa? Tai hänen naispopulismiaan demokratiassa?

Tai kenties poliittisen tieteen "kriittisestä" suhtautumisesta mieheen? Tai kenties miten paljon tuo "tiede" rohmuaa muilta vakavammilta tieteiltä?

Vai voitkohan yhteiskuntakriittisenä ottaa kantaa miten koululaitos saataisiin tasa-arvoiseksi? Vai mitä mieltä olet tasa-arvovaltuutetun toimistosta, eikö tuossa olisi kritiikin paikka?

Entäpä väkivalta? UTH tutkimukset ja niillä miesten päälle hakkailu, tai muut STAKESin yksipuoliset projetit? Olisiko kritiikin paikka feministillä? Vai kenties naisverkoston pommittamiset mitä tulee väkivallan tutkimiseen? Vaiko Naisunionin yksipuoliset miehiä leimaavat kannanotot?

Kuinka kehtaat kutsua iteäsi "yhteiskuntakriittiseksi feministiksi"? Tuo on mahdoton yhtälö, hankkiutuisit hoitoon kuten tuossa joku jo suositteli.

Panu kirjoitti...

Lapsi ainakin tulisi ottaa huostaan. On selvää, että feministi ei kykene kasvattamaan poikalapsesta tasapainoista aikuista, kun poika syyllistetään esimerkiksi seksuaalisuudestaan.

Anonyymi kirjoitti...

Moi Panu.

Tuossa on ehdottomasti se riski. Yrittäähän jotkut kasvissyöjätkin saada koiristaankin kasvissyöjiä.

Tällä, sanotaanko suoraan, tyypilliseen tapaan yksipuolisesti mieskriittisellä feministillä tulee olemaan aika ristiriitainen tilanne, kun ensin tulee jossain vaiheessa huomaamaan miten poikansa joutuu varsin naisvaltaiseenkin koululaitokseen, jossa chanssit selvitä yliopistoon tyttöihin verrattuna on aika heikot, mutta mitäs sitten kun löytyy pornoa kovalevyltä?

Enäähän ei ole pornolehtiä patjojen alla. :)

Jokainen mieshän on myös potentiaalinen vaimonhakkaaja ja raiskaaja, miten feministi onnistuu tuossa tempussa kun on oma lapsi, demonisoidaanko tässä tapauksessa myös lapsi kun tulee pojan ikään?

Kirjoittaisi ennemmin vaikka päiväkirjaa feministi poikalapsi suhteesta, niin saisimme seurata tuota ristiriitaista tilannetta.

Ruotsissa, nimeä en nyt muista, on joku julkisuudessakin ottanut kantaa kuinka hän on joutunut olemaan monta vuotta terapiassa kun feministiäiti tukahdutti hänen miehisyytensä tms. Löytyy varmaan googlaamalla, muistaakseni kaverin etunimi oli "Markus".

kiai kirjoitti...

Tähän juutalaisten terrorriin viitaten, ei kyllä haittaisi kaikenmaailman tutkijoita katsella asioita vähän laajemmalta näkökantilta.

Itse mitä, huonosti koulutettuna ja syrjäytyneenä matalapalkkaduunarina, kykenen havaitsemaan lähi-idän asioita, en kyllä lähtisi suoralta kädeltä tuomitsemaan ainakaan ainoastaan juutalaisia.

Tutustuminen esimerkiksi Egyptin tilanteeseen lienee silmiä aukova kokemus.

Mitä tulee tähän uhriksi julistautumiseen niin, eiköhän sen ole ominut itselleen jo niin moni ryhmittymä, että lienee parasta laittaa se ainoa ryhmä joka ei voi olla uhri ja joka samanaikaisesti on syyllinen kaikkien muiden ryhmien uhriutumiseen, niin vankilaan.

Itselleni tekisi kyllä muutaman vuoden kakku ihan terää tässä puurtamisen lomassa.

Silloin pääsisivät kaikenlaiset huippumoniosaajat näyttämään kyntensä ja saataisiin purettua patriarkaaliset rasismilla kyllästetyt rakenteetkin.

Vielä kun lisättäisiin työperäistä maahanmuuttoa, vaikkapa kaukoidän naisväestöstä, jossa naisia ei kuulemma arvosteta, Suomeen vanginvartijoiksi ja annettaisiin monikulttuurisuusen rakkauden kukan kukkia vapaana nii hätäkös tässä. Kaikki voittaisivat.

ps. Pidätän oikeuden nimittää rasisteiksi ja finnofobioisiksi (joka muuten pitäisi kriminalidoida) kaikkia, jotka ovat eri mieltä kirjoituksestani.