perjantaina, joulukuuta 08, 2006

Objektiivisuutta Jumalan siunauksella

Olen kirjoittanut ennenkin Jussi K. Niemelän ja Osmo Tammisalon kirjasta "Keisarinnan uudet (v)aatteet - naistutkimus luonnontieteen näkökulmasta" (Terra Cognita 2006).

Olen saanut nyt lukea sitä rauhassa kotona - maakuntakirjastosta sain sen melkein heti käteeni, kun opus oli hyllyyn hankittu. Varauslistaan toki jouduin, pari tyyppiä oli minua ennen jonossa, mutta lopulta poimin kirjan itse suoraan hyllystä, koska en noutanut varaustani ajoissa. Kirjaa on nimittäin ostettu maakuntakirjastoon peräti kaksi kappaletta.

Toki selkeästi ja hyvin kirjoitettua kirjaa pystyy myös nopeasti plarailelemaan. Tammisalon kehitelmiä naistutkimuksen vioista on ollut luettavissa jo viime vuonna Internetissä, Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Itse löysin tieni lehden kirjoituksiin vuosi sitten, kun lehteä tekevä Tiina Kaarela lyhyesti viittasi jossain jutussaan työpaikkaansa, mutta hän ei tuolloin maininnut mitään Tammisalon kirjoituksesta.

Ja herranen aika, millaisen aarteen sitten sattumalta löysinkään siitä lehdestä, Tiinan linkityksen avulla. Pidän Tammisalon poleemisesta ja provoisoivastakin tyylistä, tekstiä lukee mielellään.

(Tässä linkki heidän Tammisalon ja Niemelän yhteiseen kirjoitukseen. Ja Niemelän naistutkimuskriittinen blogi.)

En kuitenkaan pidä siitä ajatuksellisesta ja älyllisestä lukkiutumisesta yhteen ja ainoaan teoriaan totuudesta. Kun yhteiskunnassa vallitsee yksi malli totuudesta, on kyse jo ideologisesta sodankäynnistä ja sumutuksesta. Ihmettelen suunnattomasti sitä, että evoluutiobiologiaan perehtynyt Tammisalo ei osaa soveltaa evoluutiota myös muille elämänaloille, esimerkiksi kulttuuriin.

Kulttuurikin kehittyy evolutiivisesti ja sille muodostuu polveutumishistoria eli genealogia vallan ja hallitsemisen käytäntöjen kehittymisen myötä. Tässä näkyy siis jopa heijastus biologiasta. Silti kulttuurin on annettava kukoistaa rauhassa omassa puutarhassaan.

Kulttuurissa (eli ihmistieteissä) pätevät omat sääntönsä, biologia ei koskaan ole siellä tärkein sanelija. Biologia voi ainoastaan tarjota malleja, joita kulttuuri voi matkia, mutta on älyllistä epärehellisyyttä antaa Niemelän ja Tammisalon tavoin ymmärtää että biologian tarjoaman luonnontieteellisen totuuden pitäisi päteä myös kulttuurissa.

Taivas varjele meitä moiselta typeryydeltä ja itsesumutukselta!

Pieni kirjanen tarjoilee anteliaasti antejaan, joten sitä on hauska lukea. Yksinkertaisesti rakastan tuollaisia pamfletteja - joskin teksti kääntyy mielestäni helposti manifestin suuntaan. Sisällön pamflettimaisuutta syö se, että kirjoittajat koettavat tunkea naistutkimuksen ja siten kaikki ihmistieteet (joka on yhteisnimitys humanistisille tieteille ja yhteiskuntatieteille) kategoriaan, joka on niille yhtä vieras kuin ihmistieteiden metodit ovat luonnontieteille.

Sirkeäsilmäiset ja kirkasotsaiset pojat huutavat yhteen ääneen, että naistutkimuksessa on kunnioitettava biologian löydöksiä, ja siten biologiaa on sovellettava ihmistieteisiin. Heidän mukaansa naistutkimus pilkkaa objektiivisuuden ja siten siis totuuden vaatimusta.

Hmm... Aivan varmasti näin. Mutta naistutkimuksen nerokkain löydös ja paradigma onkin juuri tämä: totuuden määrittely on vallankäyttöä ja usein erittäin läpinäkyvästi erehtyväisen ja inhimillisen subjektin toimintaa. Ei sen kummempaa. Totuus ja objektiivisuus ovat asioita, joita etsitään naistutkimuksen prosesseissa, mutta naistutkimus ei väitä omistavansa totuutta. Naistutkimus tunnustaa, että tieteellisiä prosesseja ei ole jumallisen voiman avulla siunattu objektiivisuudella, vaan tieto heijastelee aina jotakin näkökantaa.

Eikä tämä naistutkimuksen lähtökohta, omien heikkouksien tunnustaminen, ole vierasta muissakaan ihmistieteissä.

Niemelällä ja Tammisalolla sen sijaan on objektiivinen totuus hallussa. - Se on muuten paljon luvattu.

Heidän älyllinen itseriittoisuutensa ja sisäänlämpiävyytensä konkretisoivat loistavasti niitä syytöksiä, joita he vyöryttävät naistutkimusta vastaan.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No kertokaapa minulle maallikolle mitä niastutkimus on saanut aikaan vaikkapa viimeisen 25 vuoden aikana. Osaako kukaan mainita esim. kolme tärkeintä tulosta/teoriaa/löydöstä? Tieteet (ainakin kovat sellaiset) tunnistaa siitä että ne tuottavat uutta ja kasautuvaa tietoa maailmasta.

Anonyymi kirjoitti...

Luonnontieteissä totuuden määrittää tietenkin luonto ja sen toiminta, mille me ihmiset emme voi mitään. Luonto ei ole sen sukupuolittuneempi kuin se on, mistä ei oikein voi vetää hernettä nenään vaikka mieli tekisikin.

Anonyymi kirjoitti...

"Kun yhteiskunnassa vallitsee yksi malli totuudesta, on kyse jo ideologisesta sodankäynnistä ja sumutuksesta."

Tätähän sinä yrität ajaa - ainoastaan äärifeminismi on totuutta ja muut harhaoppia.

Anonyymi kirjoitti...

"Kun yhteiskunnassa vallitsee yksi malli totuudesta, on kyse jo ideologisesta sodankäynnistä ja sumutuksesta."

Tätähän sinä yrität ajaa - ainoastaan äärifeminismi on totuutta ja muut harhaoppia.

Anonyymi kirjoitti...

Naistutkimus on jo 25 vuoden ajan lähtenyt siitä premissistä, että miehet ovat pahoja ja sortavat naisia. 25 vuoden aikana naistutkimus on tästä lähtökohdasta päätynyt siihen tutkimustulokseen, että miehet ovat pahoja ja sortavat naisia.