maanantaina, joulukuuta 18, 2006

Suomi tarvitsee Jari Viléniä

Kansanedustaja Jari Vilén on kiva mies. Hän on juuri sellainen vauhtiveikko ja mukavan ilmapiirin rakentaja, jollaisesta mikä tahansa puolue voi olla iloinen. Voisin äänestää Jari Viléniä, jollei hänen puoluevalintansa olisi niin epäonnistunut, Kokoomus. (Aivan samoin kuin voisin kuvitella äänestäväni myös Harri Holkeria ja Raimo Ilaskiveä, nykyajatuksineen, koska he ovat kehittyneet viime vuosien aikana paljon. Mutta heillä on tuo puoluevamma.)

Lehdissä on hämmästelty miksi Kokoomus näyttää haluavan eroon Jari Vilénistä, koska Vilénille haeskellaan sopivaa ja kivaa kansainvälistä virkaa. Vilén olisi innolla lähdössä OECD:n apulaispääsihteeriksi. Näyttää kuitenkin siltä että suurin rahoittaja USA ei välttämättä halua moista turhakevirkaa edes täyttää, säästösyistä. Niinpä Vilén on ehdolla myös Suomen suurlähettilääksi Budapestiin.

Kriittiset äänet ovat tiedotusvälineissä hämmästelleet Vilénin nostetta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Raivio ja Nyt-liitteeseen oivallisia kolumneja kirjoittaja Riku Siivonen ovat paheksuneet Vilénin kaltaisen ansiottoman ja kevyen sarjan poliitikon pyrkyä. Ja sitä, että hänen kaltaistaan kirppusarjan graduparasiittia viitsii kukaan noin mahtaviin virkoihin kannattaa.

Minä puolestani luulen ymmärtäväni jotain siitä, miksi Vilén kerää kannatusta taakseen. Hän kun todennäköisesti mitä kyvykkäin verkostoituja. Hänellä on aivan ihailtavat sosiaaliset taidot, ja olen aivan varma se riittää noissa Hyvä Veli -verkostoissa ainoaksi ansioksi. Muuta ei tarvita.

Ja nuo Hyvä Veli -verkostot, ne luoja paratkoon toimivat hyvin tehokkaasti. Venäjän poliittinen, taloudellinen ja hallinnollinen ykkösjohto on miehitetty tiedustelupalvelun entisillä työntekijöillä. Se on raskaan sarjan esimerkki siitä, kuinka toinen toisensa tuntevat ja tietävät haluavat lähelleen tuttuja tyyppejä, niitä Hyviä Veljiä.

Vilénistä ei kenelläkään ole varmasti mitään pahaa sanottavaa. Hyvä Veli -maastossa eteneminen perustuu vaikutelmaan jonka onnistut luomaan. Tuskin siinä hirveästi näyttöjä tarvitsee antaa.

Riittää, että on "söpö".

Vilén tuli valituksi eduskuntaan Lapista. Eduskuntavaalien alla hän oli samaan aikaan kanssani kunnanvaltuuston salissa pidetyssä tilaisuudessa, josta lähdin lompsimaan suuren kameralaukun kanssa. Pimeällä tiellä viereeni pysähtyi vanha rähjäinen auto, jossa mukava setä tarjosi kyytiä kotiin. Jari Vilénhän se siellä. Kyyti kelpasi, vaikka käveltävää ei olisi ollut pitkästi. Vilén halusi päästä siivelläni paikallislehden toimitukseen, jonne olin menossa kameralaukkua palauttamaan.

Symppis hän on äänet varmistettuaankin. Kansanedustajana, eikun peräti ulkomaankauppaministerinä hän tervehti minua reippaaseen ja iloiseen tyyliinsä Savukoskella Kuivalihamarkkinoilla. Minun piti katsoa häntä tutkivasti hiukan pitempään, sillä yleensä niin hyvin pukeutuneet herrat eivät minulle moikkaile.

Vierelläni palkineet tyypit hiukan hämmästelivät, että oho Vilén morjesti! Minä totesin, että hän on ollut autonkuljettajani, valpas palvelijani pimeässä ja pakkasessa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

En kommentoi Vilenin juttua, mutta Vihdistä sen verran, että Eero Ahola Karprintistä on saanut tämän vuoden Vihti-mitalin perusteilla "kiiteltiin palkintoperusteluissa merkittävänä yrittäjänä ja työllistäjänä."

Journalisti-lehti on kuulemma tekemässä koko karprintin sekoilusta jälleen juttua ja MOT-ohjelma on myös kiinnostunut aiheesta..