torstaina, helmikuuta 01, 2007

Huulet tervehtivät penistä

Eräs ärsyttävimpiä asioita, mitä maailmassa tiedän, on normatiivinen eli papukaijamaisesti kaikkea (ulkoa-) opetettua tietoa toisteleva. Tuollainen ajattelija saa suurimman tyydytyksen siitä, että hän löytää ongelman ratkaisuksi aina se sopivimman (eli sovinnaisimman ja yleisestipätevimmän) normin, eli juuri sen minkä kaikki muutkin normiuskovaiset tilanteessa "löytäisivät".

Onko sitten kyse edes normiuskollisen LÖYDÖSTÄ, joka edellyttäisi tiettyä älyllistä toimintaa, sitä en usko. Löytöjä tehdään vain, kun uskaltaudutaan tuntemattomalle maaperälle, mutta normiuskovainen ei rohkene lähteä kotiportaita pitemmälle. Normithan ovat luoneet hänelle ennustettavan ja turvallisen ympäristön.

Väitän, että naisten normatiinen ajattelu on vielä pahempaa kuin se miesten itsetyytyväinen asenne maailmaan. Naisten tehtävä kun kuitenkin on käsitykseni mukaan toimia vastavoimana (ei siis esim. "tasapainottajana", kuten naisten tehtäväksi usein normiajattelussa määritellään) miehille ja ikiaikaisille miesten luomille rakenteille. Niinpä naiset harhautuvat luulemaan, että heidän ajattelunsa on tosi rajua, radikaalia ja uudistusmielistä, koska he ovat kuunnelleet sukupuolensa eli naisten (ja lasten) tarpeita, joita he siis koettavat miehille esitellä.

Mutta erittäin usein on kyse siitä, että uudistusmielisyys on pelkkä illuusio ja siksi suorastaan vahingollinen harha.

Kun lukee vaikkapa eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikirjoituksia, minulle tulee helposti mieleen että haluan ehdottomasti äänestää miestä, sillä naisehdokkaiden kirjalliset ajatukset ovat yleensä vain kamalia. On hirveän vaikea kirjoittaa ja ajatella tyylikkäästi, jos nainen koko ajan koettaa tasapainoilla jollain ITSELUOMALLAAN keskiviivalla, jolla pysymistä hän luulee yhteiskunnan häneltä odottavan.

Kirjoituksista tulee vain ällöttävän keskinkertaisia, mielisteleviä ja aivan kirjaimellisesti asiattomia, koska naisehdokas ei selvästi ole lopulta pohtinut yhtään mitään.

Nainen vain tyytyy toistelemaan ulkoa oppimiaan normatiivisia käsityksiä maailmasta ja siitä, miten (poliittisesti aktiivisten) naisten kuuluu asioista ajatella.

Tästä syystä mieleeni nousee toistuvasti ajatus, että naisilla ei ole sananvapautta. On vain tietty normatiivisesti määritelty sovelias tila, jonka rajoissa naisen on SOPIVAA puhua.

Olen intohimoinen sanomalehtien lukija, kaikki käy, ja aivan erityisesti himoitsen poliittisia puoluelehtiä. Leikkasin leikekirjaani pikku jutun Helsingin Sanomista 13.11.2006, jossa uutisoidaan kevyellä mielellä: "Wienin huulipisuaarit kaupattiin netissä." Jutussa kerrotaan, kuinka Opera Toilet -yhtiö on joutunut poistamaan Wienistä naisen muhkeita huulia kuvanneet pissa-altaat. Huulien tarkoitus oli, totta kai, herättää pissaavissa miehissä seksuaalisia mielikuvia.

En ole nähnyt näitä pissapaikkoja, mutta voin kuvitella että ne ovat tyylikkäitä. Urinaalit nimittäin myytiin huutokaupassa, ja jokaisesta maksettiin yli tuhat euroa.

Jutussa kerrotaan: "Yhtiö poisti kuitenkin poisti pisuaarit saatuaan sitä ennen roppakaupalla valituksia feministiryhmiltä. Wienin kaupungin naisten oikeuksia valvova virkamies Sonja Wehsley kutsui pisuaareja 'ällöttäviksi ja mauttomuudessaan lyömättömiksi'." [kursivointi minun]

Tota noin.

Onko tuo fellaatio eli "suihin otto" edelleen meidän ihmisten keskuudessa ahdistusta aiheuttava asia?

Suomeksi sanottuna kyse on vain peniksen imemisestä eikä sen kummemmasta. Minusta se on kirkkaasti kolme kärjessä niistä työskentelytavoista, joilla nainen voi ohjailla ja hallita sänkypuuhia, se on naiselle helppo ja hyvä konsti käynnistää toimintaa ja olla itse aktiivinen. Vähäisestäkin imaisusta on kiva seuraus, että naisen ei välttämättä tarvitse sen kummemmin enää osallistua jos ei jaksa, jos siis tahtoo ottaa rennosti. (Jos siis joku nainen tahtoo yhtäkkiä olla taas passiivinen - onko passiivisia naisia muuten oikeasti olemassa?)

Pidän seksuaalisuutta ja seksiä eräänä ihmisen tärkeimpänä ulottovuutena ja tapana HALLITA ITSEÄÄN ja suhdettaan ulkomaailmaan. Siksi olen aina ankarasti vastustanut prostituutiota, jossa käsittääkseni "naisen vapaus toimia ja toteuttaa itseään" on vain miesten syöttämä ajatusmalli. Moinen "vapaus" heijastelee vain naisen luutunutta paikkaa sukupuoliroolien kartalla.

Samaan aikaan nainen nähdään mielellään passiivisena. Sitä mieltä näyttävät olevan tuon pikku uutisen mukaan myös feministit. Naisen huulet ovat pisuaarissa juuri oikeassa paikassa, oikean asian yhteydessä. Olisi kokonaan toinen juttu jos huulet olisivat jossain muualla katukuvassa. Wieniläiset ovat tuoneet naisen huulet juuri sinne minne ne kuuluvatkin, sinne missä penis esittäytyy.

Ei kommentteja: