perjantaina, heinäkuuta 06, 2007

Perhematkailu on perseestä

Perhematkailu on perseestä.

Sanassa "perhematkailu" on koetettu naittaa yhteen kaksi asiaa, jotka kulttuurimme on muovannut toisilleen vastakkaisiksi. Käsite "perhe" tarkoittaa usein vain marttyyriyttä ja pakonomaisuutta ja muita lievempiä latteuksia.


"Matkailu" taas on sana, jonka sisältö ei ole suurimmalle osalle ihmisiä koskaan edes auennut. On hirvittävästi tyyppejä, jotka eivät ymmärrä kulkemisen ja paikanvaihdoksen ydinolemusta. Matkailu kun tuppaa enimmäkseen vain vahvistamaan ihmisten ennakkoluuloja, vaikka sen luonteeseen kuuluu nimenomaan uusia näkymien avaaminen ja perspektiivin laajeneminen.

Perhe ja perhematkailu ovat käsitteitä, joita en koskaan käytä. Matkailusta ja ennen kaikkea KULKEMISESTA tulee puhuttua sitäkin enemmän.

Kulkemisen parhaita puolia on yllätyksellisyys; koskaan ei tiedä mitä tulee seuraavan mutkan takana vastaan. Kulkurina eläminen ruokkii spontaaniutta, mikä mielestäni kuuluu ehdottomasti oikeaan turismiin. Etukäteissuunnitelmiin ei kannata itseään kahlita.

Karvat nousevat pystyyn, kun kuulen sanan perhematkailu. Vankila ja vapaus on niitattu epäonnistuneesti yhteen. Sen sijaan ymmärrän heti, mistä on kyse, kun puhutaan matkailusta yhdessä, hyvässä ja kiinnostavassa seurassa. Se tarkoittaa kulkemista läheisten ja rakkaimpien kanssa, usein siis aivan samaa asiaa kuin perhematkailukin.

Perhekäsityksen ahtaus ahdistaa minua. Olen tässäkin asiassa kovin lappilainen; Lapissa perhe on suuri ja avara käsite. Vai onko sittenkin niin, että lappilaisen perhe-elämän ominaispiirteitä ovat sen tiiviys (yhteenhitsautuneisuus) ja elävyys ja toisaalta heimomaisuus, jonka vuoksi yhteydet myös muualle sukuun ovat vilkkaat?

Anyway, perhe ei saa olla omaisuuden kaltainen objekti, jolla on tiukat ja selkeät rajat. Sellainen on kamalaa, mutta niin puistattavan tuttu ajattelutapa nykyaikana. Perhe ymmärretään kammottavaksi ydinperheeksi, jollaisesta tahdon aina pysytellä kaukana. En tarkoita, että ihmisten pitäisi muodostaa uusperheitä, vaan pikemminkin minua kammottaa perheenjäsenten roolit ydinperheessä. Niinpä myös uusioperhe voi edustaa ydinperheyttä vastenmielisimmillään.

KUVASSA poikani Tuukka kirmaa Latviassa biitsillä 24.6.2007. Kun saavuimme rannalle, hän oli sekunnissa nakuna, eikä siinä enää ehtinyt uikkareita haeskella. Sannalle ja vesirajaan oli hoppu. Kädessä näkyy olevan termospullon korkki.


Ei kommentteja: