tiistaina, elokuuta 21, 2007

Risikko ja Katainen maksakoot itse

Päivähoidon nollamaksuluokan poisto on ollut suuri hämäysoperaatio.

Eliitti, kuten peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) maksattavat kaikkein köyhimmillä eli näillä nollamaksulaisilla sen korotustarpeen, mikä selvästi pitäisi tehdä isotuloisimpien vanhempien maksuihin. Ja julkinen keskustelu ohjataan kätevästi nollamaksulaisten eli "vapaamatkustajien" ja työttömien vanhempien sättimiseen.

Risikko ja Katainen näyttävät pitävän oikeutettuna sitä, että toiset ihmiset maksavat heidän lastensa hoidon.

Näyttävä julkinen keskustelu on käyty ovelien strategien päämäärän mukaisesti kokopäivähoidon tarpeesta yleensä ja nollamaksulaisten eli köyhien perheiden elämäntilanteesta. Lapsiaan kunnallisessa päivähoidossa hoidattava eliitti on säästynyt kaikelta tarkastelulta.

Ydinongelma suomalaisessa päivähoidossa ei ole se, että lapsia pidetään koko päivähoitopaikalla täysin ilmaiseksi. Tätä paljon merkittävämpi ongelma on, että päivähoidon koko maksutaulukko kaipaa kunnon remonttia. Julkinen keskustelu nollamaksulaisista on ollut siksi pöyristyttävää - ja erittäin säälittävää.

Päivähoidon maksutaulukkoa ja maksujen määräytymistä pitäisi uudistaa monella tavalla. Tarve on ilmeinen. Suomalaisten uudistustarve tuntuu tyydyttyvän sillä, että eliitti keksii tarjota uudistusten kohteeksi pelkästään heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat vanhemmat lapsineen.


Miksi julkisuudessa ei ole pidetty ongelmana sitä, että keskipalkkaa parempaa tuloa nauttivat ovat jo vuosikaudet saaneet maksaa tuloistaan riippumatta lapsestaan vain 200 euroa kuukaudessa päivähoitomaksua? Se on kuulkaa tosi pieni rahallinen korvaus se, lapsen kahdeksan tunnin hoidosta. Eikä monessa hyvätuloisessa (ja kiireisessä) perheessä tuo kahdeksan tuntia edes riitä, lasta pidetään hoidossa kauemmin samaan hintaan.

Hyvätuloinen, puhumattakaan isotuloisimmista (esimerkiksi ydinperhe, jossa vanhemmat ansaitsevat yhteensä bruttona 10 000 euroa kuussa), maksavat lapsensa hoidosta YHTÄ PALJON kuin alle 2000 euroa kuukaudessa ansaitseva. Eli jo hyvin pientä kuukausipalkkaa saava joutuu maksamaan heti maksimisumman lapsensa päivähoidosta.

KORJAUSEHDOTUS 1:


Päivähoitomaksujen todellinen, oikea ongelma on, että maksuja pitäisi korottaa niiden yläpäästä. Maksutaulukosta puuttuu aivan selvästi vähintään yksi, mutta ehkä kaksi tai kolmekin maksuluokkaa, joiden avulla koko maksutaulukko saataisiin oikeudenmukaisemmaksi.

Nyt Suomen kunnissa perittävä maksimimaksu 200 euroa ei ole missään linjassa oikeuden, kohtuuden, kustannusvastaavuuden ja kansalaisten tasa-arvoisuuden kanssa. Mielestäni ei olisi lainkaan kohtuutonta periä isotuloisilta ydinperhevanhemmilta esimerkiksi 350 euroa lapselta. Tuo raha ei tuntuisi hyvätuloisen taloudessa vielä mitenkään.

Hyvätuloisten vanhempien maksama päivähoitomaksu on käytännössä oikeastaan vain sata euroa kuussa, koska jo toisen puolikkaan voi maksaa lapsilisällä (noin 100 euroa kuussa). Vauras perhe ei lapsilisää tarvitse, vaan vanhemmat sijoittavat sen sijoitusrahastoon.

KORJAUSEHDOTUS 2:


Maksutaulukon kireyttä pitäisi taas lieventää alapäässä, jolloin pikku tuloilla ei yllettäisi heti maksimimaksuun, kuten nyt. Tuokin olisi tärkeä kannustin pienituloiselle pysyä työelämässä mukana.

KORJAUSEHDOTUS 3:

Päivähoitomaksuja pitäisi uudistaa myös siten, että yksinhuoltajuus katsottaisiin maksua pienentäväksi tekijäksi. Jos perheessä on vain yksi tulonsaaja - puhuttakaan siitä, että hän on vielä myös ainoa vanhempi ja ainoa aikuinen - se on aivan eri asia, kuin tilanne kahden tulonsaajan ydinperheessä. Hämmästykseni oli suuri, kun Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton puheenjohtaja Bodil Rosengren väitti nollamaksun poiston virittämässä keskustelussa eroperhe.netissä, että yksinhuoltajuudella ei ole tulonhankinnassa merkitystä.

Kyllä sillä on - ja paljon, jos luetaan tilastoja. Tilastojen mukaan köyhyys on lisääntynyt nimenomaan yksinhuoltajaperheissä ja nimenomaan yksinhuoltajien on vaikea työllistyä.

Yksinhuoltajuudesta pitäisi tehdä päivähoidon maksua alentava peruste monestakin syystä, otetaan tässä nyt esiin yksi. On nimittäin niin, että etävanhemman maksaman elatusavun keskimääräinen suuruus Suomessa on vain 126 euroa. Maksuista on perinnässä jatkuvasti useita kymmeniä prosentteja, näin on ainakin Helsingissä kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan (elatusavuista taisi olla siellä perinnässä jatkuvasti noin puolet!). Kun etävanhempi, tavallisesti siis isä (mies), jättää maksamatta elatusavun, maksamatonta elatusapua voi hakea kunnalta elatustuen muodossa. Se on vain alle 120 euroa kuussa.

On siis aivan selvää, että yksinhuoltaja todella myös elättää perheensä.

Ja kun tämä yksinhuoltaja päätyy sitten työttömäksi, lapsilla ole varsinkaan ansiosidonnaisen kauden päättyessä enää ketään todellista elättäjää. Ja viittaan tässä jälleen köyhyystilastoihin, joiden mukaan yksinhuoltajille työllistyminen on selvästi vaikeampaa kuin muille.

Ja tämä samainen yksinhuoltaja työskentelee todennäköisesti itsekin naisvaltaisella ja sen takia pienipalkkaisella alalla, jossa etenemismahdollisuuksia ei ole ja työpaikan muut taloudelliset edut on vähäisemmät kuin miesammateissa.

KORJAUSEHDOTUS 4:

Tässäpä tuli itseasiassa jälleen eräs uudistusehdotus päivähoidon maksuihin. Naispalkalla ja miespalkalla on niin suuri ero, että jopa tuo vanhemman työpaikka voitaisiin nähdä kunnallista lakisääteistä maksua alentavana tekijänä. Naispalkkaiset ammatit on helppo poimia ammattien joukosta.

KORJAUSEHDOTUS 5:

Päivähoito kaipaisi maksujen lisäksi muutakin kehittämistä. Olisi luotava ainakin suurimpiin kaupunkeihin lapsiparkkeja. Ne tarjoavat lapselle pikaista päivähoitoa tositarpeeseen, muutaman tunnin ajan silloin tällöin. Monelle perheelle riittäisi tällainen kevyt vaihtoehto, joka olisi kunnalle paljon taloudellisempi kuin raskas laitoshoito.

Ja sitten itse tähän nollamaksuluokan poistosta käytyyn keskusteluun. Minun puolestani nollamaksuluokka voidaan hyvin poistaa nykymuodossaan, jos lapsia kerran halutaan ohjata puolipäivähoitoon. Mutta moinen toimenpide on pelkkä pseudouudistus, jossa ei ole aidosti ja rationaalisesti haluttu tarkastella päivähoidon uudistustarpeita.

Pääongelma ei todellakaan ole se, että vanhemmat pitävät lapsiaan liian pitkään hoidossa eli kokopäiväisesti, vaan esimerkiksi se, että kevyempirakenteiset vaihtoehdot, kuten lapsiparkit puuttuvat täysin. Eikä lapsiparkeista edes keskustella.

Ja muuta uudistettavaa päivähoidossa:


Päiväkodissa selkeä uudistustarve löytyy myös lasten hoitopäivän sisällöstä. Mielestäni koulumuotoisen opetuksen pitäisi alkaa päiväkodissa jo paljon aiemmin kuin nykyään, kuusivuotiaana esikoulussa. Nykylapset elävät kuvallisessa ja sanallisessa ympäristössä, joten lukemisen opettaminen oli perusteltua jo kolmevuotiaille.

Päivähoito pitäisi tuoda lujemmin osaksi yhteiskuntaa ja yhteiskunnallisuutta.

Päivähoitokeskustelussa on ollut aistittavissa aivan päinvastainen tausta-ajatus. Mielestäni kokoomuslainen nykylinja on, että lapset haluttaisiin työntää kodin "suojaan", jolloin lapsi ei olisi yhteiskunnan (ja siten siis alempien sosiaaliluokkien - kuten vaikkapa epäilyttävän keskiluokan) kanssa tekemisissä. Silti kokoomuslaiset näyttävät halukkaasti roikkuvan yhteiskunnan kukkarolla, kun heidän lastensa päivähoitoa pitää rahoittaa.

Toiseksi tässä kokoomuslaisten käynnistämässä nollamaksukeskustelussa näyttää olevan tarkoituksena suurentaa ja selventää tuota hajurakoa ns. roskaväkeen, eli esimerkiksi nollamaksulaisiin. Nollamaksulaiset halutaan luokitella aiempaa näkyvämmin sosiaalitapauksiksi, maksutonta hoitoa olisi tarjolla vain sosiaaliongelmaisille. Tämä auttaisi parempaa väkeä (eli esimerkiksi eliittiin lukeutuvia "päivähoitoministeri" Paula Risikkoa ja valtiovarainministeri Jyrki Kataista) erottautumaan rahvaasta.


Ja aivan samanlainen erottautumisen halu on varmasti monella keskiluokkaan lukeutuvalla, sillä hajuraon suurentaminen tarjoaa keskiluokalle illuusion sosiaalisesta noususta.

Tässä mielessä keskiluokkakin tulee typeryydessään tyydytetyksi pelkällä viihteellä ja sirkushuveilla, joita alempien sosiaaliluokkien leimaaminen tarjoavat.

Ei kommentteja: