torstaina, helmikuuta 12, 2009

Hovioikeus terapoi Vanhasta

Puupääministeri Matti Vanhanen tunsi saavuttaneensa pääministerinä (vihdoinkin) jotain merkittävää, kun Helsingin hovioikeus päätyi tuomiossaan tukemaan hänen via dolorosaansa: joo, Matti, sinä olet kärsinyt Susan Kurosen (nykyään Ruusunen) takia, joten oikeuslaitos ojentaa terapeuttista apuaan.

Mielestäni pitäisi miettiä, onko Matin tukeutuminen henkilökohtaisissa ja lähinnä psyykkisiltä ongelmilta vaikuttavilta asioissaan oikeuslaitoksen puoleen vahingollista Suomen kansalle? Tässä on vaara, että suomalaiset voivat tuntea traumatisoituvansa Vanhasen, hm… erittäin epämiehekkäästä ja epä-älyllisestä retkestä oikeuslaitoksen syövereihin.

Hei, pääministerihän käyttää meitä hyväkseen omia päänsä sisäisiä ongelmia hallitakseen! Me, siis kansa osana yhteiskunnan rakenteita, olemme vain Matin terapeuttisia leluja!



Pääministerin ihmissuhdeongelmat näyttävät olevan vaarallisia kansan ja yleisen oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden kannalta.

Susan Kuronen lienee onnistunut kertomaan jotain hyvin totta suhteestaan Mattiin, vaikka kirja tyylillisesti lapsellinen onkin. Vanhasen reaktiot kirjaan ovat jotenkin mittasuhteettomat itse asiaan nähden, hän näyttää koko ajan reagoivan johonkin muuhun kuin yksityiselämästään kertovan kirjan julkaisemiseen.

Eipä mikään ihme, että minulle on syntynyt vaikutelma, että Vanhanen ei ole onnellinen nykyisessäkään suhteessaan chic-Sirkan kanssa. Matti näyttää mediassa julkaistuissa valokuvissa pakkosuorittavalta luppakorvalta Sirkkansa rinnalla.

Sori vaan, mutta Matti kaipaa yksinhuoltaja-Susania - tai Susanin kaltaista tyyppiä. Matti ei näköjään tule onnelliseksi uratietoisen bisnesnaisen rinnalla. Sen Matti muuten itsekin näyttäisi tajuavan alistuneen ilmeensä perusteella.

On hämmentävää, kuinka Matti kuitenkin tuo Sirkkaansa julkisuuteen, hänhän voisi toimia täysin toisinkin. Miksi he tekevät yksityisestä elämästään julkista? - En minäkään olisi tässä julistamassa ja julkistamassa havaintojani.



Matti, me emme välttämättä tahdo tietää pakkosuhteistasi mitään, älä traumatisoi yleisöä esittelemällä kaikkia parisuhde-elämäsi turhautumia julkisuudessa! Ihmiset eivät ehkä enää säälinsä takia hetken aikaa muista enää suuria urotekojasi politiikassa!
Matti, me kansalaiset tahdomme enemmän hienoa ja kyvykästä poliittista päätöksentekoa ja vähemmän säälittävää parisuhdettasi!
Mielestäni hovioikeuden tuomiossa on karmeaa se, kuinka huonosti tuomio onnistuu sanan- ja ajattelunvapauden kannalta kytkemään yksityisyyden suojan niihin länsimaisen yhteiskunnan perusarvoihin, joiden avulla yhteiskuntaa kehitetään. Se voi tapahtua vain avoimuudessa.

Oikeudenkäynti oli niin löperö, että asiasisällössä ei päästy lähellekään objektiivista vääryyden käsitettä. Meillä oli vain yhden turhautuneen ja kompastelevan miehen eli Vanhasen käsitys siitä, että hän on jotenkin kärsinyt. On varmasti kärsinyt Kurosen vuoksi, mutta tuskin Kurosen kirjan takia. Tässä on ongelman ydin. Millaisen projektion, keppihevosen, Vanhanen kehitti kirjasta itselleen ja Suomen kansalle?
Miten moinen turha oikeudenkäynti vaikuttaa itseensä Vanhaseen? - Tuskin ainakaan kehittävästi.

Arvelisin, että oikeudenkäynnin luonne Vanhasen projektiona on omiaan taannuttamaan pääministeriä henkisesti, koska itse ongelmia hän ei näytä pystyvän kohtaamaan.

Jos yhteiskuntamme vaikuttajien yksityisyys rajataan noin naurettavasti, kuin hovioikeus tekee, emme elä enää maassa, jossa voi ajatella vapaasti. Vapaa ajattelu yhdistelee villisti, vallattomasti ja siten luovasti, se on synteettistä. Nyt meille on annettu karmeat rajoitukset sen suhteen, että varo mainitsemasta poreammetta ja Matille tarjoiltujen perunoiden valmistustapaa.

Vapaan yhteiskunnan keskustelu- ja julkisuuskenttä on koko ajan ambivalentti, käymistilassa ja sen täytyykin olla vaikeasti hahmotettava. Muuten se ei ole vapaa. Jos koko ajan pystymme nimeämään keskusteluissamme tiukat rajat, elämme totalitarismissa.

Susan Kurosen ilmaisunvapaus on vietävä korkeimpaan oikeuteen! Mielestäni Suomen tiedotusvälineillä on suuri intressi lähteä keräämään avustuskolehtia kirjan julkaisijalle.

Helsingin Sanomien nettisivuilla keskusteltiin vähän aikaa hovioikeuden tuomiosta. Nyt näyttää siltä, että HS on rajoittanut mielipiteenvaihtoa aiheesta. Uusia viestejä ei nähtävästi enää julkaista. Isoveljen halu määrätä mitä ja miten on lupa puhua, saattaa vaikuttaa yllättävän suoraan ja välittömästi.