tiistaina, toukokuuta 19, 2009

Lastenkoti altistaa lapsen seksille

Lastensuojelu altistaa huostaanotetut lapset seksille.

KUVASSA: Kun lapset varastoidaan lastenkotiin, kunnallisen lastensuojelutyön arvellaan helpottuvan. Ongelmat työnnetään kaappiin.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on sosiaalityössä maukas työväline. Kun sosiaalityöntekijällä on aihetta epäilläkään, että lapsi on pedofilian tai insestin kohteena, lapsi voidaan ottaa välittömästi huostaan.

Kun lapsi otetaan kiireellisesti, vanhempien tahdon vastaisesti huostaan, on sosiaalitoimelta usein jäänyt tekemättä kaikki avohuollon tukitoimet. Lastensuojelulaki puolestaan olettaa, että sosiaalityöntekijä on ensin koettanut auttaa perhettä avohuollon tukitoimin, mutta karmea totuus on toinen. Sosiaalityön lastensuojelu voi käydä ryöstämässä lapsen omasta kodistaan mitä pikkumaisimman syyn takia.

Sosiaalityön linja näyttää siis olevan se, että sosiaalityöntekijä tuntee valtavaa helposta, kun avohuollon tukitoimia ei tarvitse edes miettiä.

Epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on siis varmasti miellyttävä asia lastensuojelun sujuvuudelle. Sosiaalityöntekijän työ helpottuu. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on lisäksi ollut kuntien lastensuojelussa ja oikeuslaitosten tuomioissa kiihdyttävä muotiteema. Harhaanjohtavan asenteellisuuden takia on Suomessa on ehtinyt syntyä ilmiö, jossa järjestelmä tuomitsee ja tuhoaa syyttömiä vanhempia lapsensa hyväksikäytöstä.

Seksuaalisesti hyväksikäytetyt lapsen pelastetaan kodeistaan huostaanoton avulla. Se on ihan oikein. Sen sijaan sosiaalityön lastensuojelun kyvyttömyyttä perehtyä lasten ongelmiin kuvaa hyvin se, että käräjä- ja hovioikeudet ovat tuominneet syyttömiä vanhempia. Sosiaalityötä tehdään omien fantasioiden siivittämänä.

Olen itse havainnut poikani huostaanottotapausta tarkastelleena, kuinka heikkoja ja suorastaan olemattomia ovat lastensuojelun tiedonhankinnan prosessit. Tiedonhankinnan menetelmät saattavat olla jopa niin surkeita, kuin pojasta tehdyssä ensimmäisessä lastensuojeluilmoituksessa. Päiväkodin johtaja Päivi Haikonen teki 3.11.2007 lastensuojeluilmoituksen, koska pojalla oli päiväkoti Koivulinnassa lounaalla nälkä.

Henkilökunta ei saanut muotoiltua minulle lounasnälästä yhtään ainoaa kysymystä, jolla olisi ollut heti selvinnyt, että poikahan on vain hiukan ennen lounasta polkupyöräillyt kolme (3) kilometriä kotoaan päiväkotiin. Pienellä lastenpyörällään, jolla joutuu tosissaan polkemaan.

Henkilökunta oli ilmeisesti osannut ihmetellä ja taivastella lounasnälkään ja osasipa Päivi Haikonen kiireesti muotoilla lounasnälän kirjalliseen muotoonkin. Mutta yhtään tavallista, arkista ja normaalia kysymystä henkilökunta ei osannut asiasta esittää. Hämmästelen.


Uhri oireilee seksuaalisesti,
toiset lapset ihmettelevät

Voin siis vain kuvitella, millainen onni onkaan lastensuojelulle, jos löydetään aihetta epäillä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, kun asenneilmasto näyttää olevan lastensuojelussa kovin kieroutunut.

Jos lapsi on oikeasti kärsinyt seksuaalisesta hyväksikäytöstä, hänet viedään siinäkin tapauksessa vain lastenkotiin. Tarkoitus ei ilmeisesti olekaan niin paljon auttaa lasta, kuin höykyttää vanhempia.

Käy myös niin, että lastenkodin muut lapset joutuvat elämään lapsen kanssa, joka on ilmehtii, elehtii, puhuu ja pulputtaa seksijuttujaan. Hyväksikäytetty lapsi on yliseksuaalinen. Muut lapset hämmentyvät.

KUVASSA: Lastensuojelu tukee ja ravitsee lasten kasvua. (Giuseppe Arcimboldo: Spring)

Lastenkotien perusidea on, sinne pelastetaan lapsia ongelmallisista kodeista, joten monen lastenkodin asukkaan voi olettaa kokeneen rankkoja elämänvaiheita. Mutta miksi lapset laitetaan meidän järjestelmässämme hoitamaan toisiaan? Mielestäni on mieletöntä se, että lastenkoti ikään kuin pakottaa muut lapset katsomaan ja seuraamaan yliseksuaalisen lapsen oirehtimista.

Talon kaikista lapsista tulee siten insestin ja pedofilian uhreja. Mieletöntä, jos muistetaan kuinka himokkaasti järjestelmä on kuitenkin halukas taistelemaan lapsiseksiä vastaan.

Aivan samoin lastenkodin asukkaat joutuvat muutenkin seuraamaan kaikkien muidenkin syiden tuottamaa oirehtimista. Tämänkin takia sosiaalijärjestelmä on uudistettava sellaiseksi, että lapsia ei oteta turhaan huostaan.


Terveet lapset
kyyditetään
lastenkotiin


Lastenkodin ongelmat kumuloituvat lastensuojelutyön omien heikkouksien takia. Turhien huostaanottojen vahingollisuutta vahvistaa se, että ne kestävät vähintään viikkokausia.

KUVASSA: Eläminen laitoksessa muokkaa lasta. (Giuseppe Arcimboldo: Whimsical Portrait)

Viisi viikkoa tuntuu olevan perhetukikoti eli lastenkoti Mattilassa ihan normi. Se on pituus, jonka sosiaalityöntekijät voivat "huolettomasti" ja ilman mitään näkyvää elinolosuhteita koskevaa selvitystyötä pitää lasta laitoksessa. Sosiaalityöntekijät voivat siis olla tekemättä tänä aikana mitään lapsen kotioloja parantavaa lastensuojelua, sillä viisi viikkoa poissa omasta kodista on kunnan lastensuojelun mielestä huolettoman lyhyt aika.

KUVASSA: Ehkä sotaobligaatiot pelastaisivat lapsemme lastensuojelulta.

Sama aika on lapselle ja perheelle kärsimystä, mutta lastensuojelu ei näyttäisi pyrkivän kärsimyksen vähentämiseen. Se pyrkii johonkin muuhun, mikä ei ole vielä minulle täysin kirkastunut.

Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että päämäärä on kovin politisoitunut. Lastensuojelun avulla hoidetaan siis härskisti joidenkin muiden eturyhmien asioita kuin lasten ja lapsiperheiden. Tämä on mielestäni hyvin mielenkiintoista.

Myös oma poikani joutui asumaan Mattilan lastenkodissa Jyväskylässä viisi (5) viikkoa. Onneksi hänellä oli kavereinaan ainakin kolme lasta, jotka oli otettu turhaan huostaan. Kaveruus oli tervettä.

Tässä haluaisin nyt muistuttaa siitä, että lasten väliset ihmissuhteet eivät ole välttämättä terveitä edes omalla kotikadulla. Oirehtivaa käyttäytymistä näkee ihan omassa lähipiirissäänkin.

Niinpä lastenkotiin raahatut lapset tarjosivat mukavampia, huolettomampia, terveempiä ja iloisempia kaverisuhteita kuin mihin olemme omassa lähiympäristössämme tottuneet. Voin vakuuttaa, että sellaista oirehtimista kuin mitä voimme joka päivä nähdä täällä lastensuojelulaitosten ulkopuolella, ei välttämättä näe laitoksessa.

KUVASSA: Lapsi lukee iltarukousta lastenkodissa. Turvalliseen uneen on helppo nukahtaa.

Lapsia kuljetetaan lastenkotiin kodeista ja elämänpiireistä, joissa on varmasti terveemmät ihmissuhteet kuin täällä vapaudessa, laitosten ulkopuolella.

Ai niin. Kunnalliselle lastensuojelulle ja lastenkodille on juhlan aihe se, jos terve lapsi alkaa ennen pitkää käyttäytyä laitoksessa oirehtivasti ja häiriintyneesti. Se kun on lastensuojelun logiikan mukaan todiste siitä, että sosiaalityöntekijät olivat huostaanotosta päättäessään oikeassa.

Sairasta.

Kuinka lastensuojelu pysytyy rakentamaan tervettä lapsuutta, jos sen omat ajattelutavat ovat noin häiriintyneitä?