maanantaina, kesäkuuta 29, 2009

Markku Leskinen sai huomautuksen

Olen innoissani.

Haa, nyt minulla on mahdollisuus puhua tässä blogissani useiden keskisuomalaisten kuntien ja kaupunkien käyttämästä asianajajasta, joka taistelee lapsiperheitä vastaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Sanotaan nimi heti tähän alkuun; en säästele nyt yhtään edes jännityksen pitkittämiseksi. Asianajaja on Markku Leskinen.


Toistan vielä: Markku Leskinen.

Markku Leskinen. Aaah. Aasianajaja.

Sosiaalityöntekijät ja esimerkiksi Jyväskylässä sijaitseva lastenkoti Mattila syöttävät hänelle tietojaan, joita hän latoo vanhempien kaatamiseksi oikeussalissa. Sosiaalityöntekijät haluavat voittaa oikeudessa kahdestakin syystä. Ensiksi, huostaanoton tehnyt sosiaalityöntekijä haluaa vierittää vastuun hallinto-oikeudelle. Oikeus vapauttaa sosiaalityöntekijän siitä, että hän on toiminut harkitsemattomasti ja tehnyt huonon ja peräti väärän päätöksen, kun se antaa siunauksensa sosiaalityöntekijän toiminnalle.


Toiseksi sosiaalityöntekijää kiinnostaa silkka vastuusta luopuminen, eli hallinto-oikeus ikään kuin ottaa hoitaakseen hänen työnsä. Kun oikeuslaitos päättää ottaa lapsen huostaan, sosiaalikoneisto siirtää pienetkin lapset asumaan jonnekin satojen kilometrin päähän omasta kodistaan. Kiireellisen huostaanoton tehnyt kunnan oma sosiaalityöntekijä voi huokaista helpotuksesta: päästiinpä siitäkin.

Kaukana laitosoloissa (eli ylitäydessä "perhekodissa") asuvat lapset eivät enää oikeastaan kuulu kenellekään sosiaalityöntekijälle. Perhekodit tarjoavat usein huonon kasvuympäristön, mutta kauas omasta kotikunnastaan kyyditetty lapsi on kaiken normaalin ja arkisenkin sosiaalityön ulkopuolella. Hänestä ei välitä enää kukaan.

Vain omat vanhemmat ja omaiset, jotka joutuvat koko ajan taistelemaan pysyäkseen edes itse tolpillaan, sillä asetelma on niin likainen, härski, ristiriitainen ja julman epäoikeudenmukainen.

Suomen Asianajajaliitto on antanut huomautuksen Jyväskylässä asianajotoimistossa työskentelevälle Markku Leskiselle. Leskinen lausui asiattomuuksia oikeussalissa oikeudenkäynnin aikana. No, tuo ei ole yllättävää. Vastaavia tarinoita huostaanottoja käsittelevistä oikeudenkäynneistä on paljon.

Aion pidellä vielä kädessäni tuota asiakirjaa, jonka Leskisestä valittanut sai postitse. Valittaja oli Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa pidetyssä oikeudenkäynnissä todistajana. Hän todisti huostaanoton kokeneen perheen puolesta, sosiaalityöntekijöiden väitteitä vastaan.

Ladon siitä osia sanasta sanaan tähän blogiini.

Leskinen päästeli päästöjään todistajasta, joka on joskus aiemmin voittanut Leskisen hallinto-oikeuden istunnossa.


Todistaja sai vuosia sitten taisteltua huostaanotetun lapsensa takaisin oikeudenkäynnissä, jossa Leskinen edusti vihollisleiriä eli lapsiperheen kotikuntaa.

Huostaaotto on niin raaka lastensuojelun toimenpide, että tämänkin vanhemman lapsi ehti olla huostaanotettuna peräti kaksi ja puoli vuotta. Lapsi oli jo 16-vuotias, joten hän sai oman asianajajan. Hänen juristikseen lupautui ehkä Suomen paras alan asianajaja, Leeni Ikonen. Ikonen näytti kyntensä ja auttoi jutun voittamisessa. Lapsen huostaanottanut keskisuomalainen kunta ja käyttämä juristi Markku Leskinen kaatuivat.

Kerron jatkossa lisää Leskisestä. Hänessä on ainesta blogini staraksi! Valmista ja helposti siteerattavaa tekstiä riittää, sillä lastensuojelu tuottaa valtavasti kirjallisia arvioita, lausuntoja ja yleensäkin asiakirjoja, joilla on hyvä lukuarvo.

Minä katkaisin poikani huostaanottoprosessin niin aikaisin, että Jämsän kaupunki ei lähtenyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen tappelemaan minua ja poikaani vastaan. En siis itse ole joutunut niiden niiden väitteiden kohteeksi, joita Leskinen muotoilee sosiaalityöntekijöiden voitontahdon pohjalta vanhemman nujertamiseksi.

Mutta pitää muistaa, että lastensuojelua tehdään Suomessa nimenomaan huostaanotoin ja huostaanotolla uhkaamalla. Eikä pelkästään lastensuojelua. Kaupungin sosiaalivirasto alkaa ilmaista kummallista ja erittäin epämääräiseksi jäävää "huolta lapsesta", kun se tajuaa, ettei päivähoitotoimisto ole pystynyt moneen vuoteen järjestämään edes päivähoitopaikkaa lapselle. Näin kävi minun ja poikani tapauksessa.

Joten me tapaamme oikeudessa, Markku Leskinen! Lapseni on vielä pitkään alaikäinen.

Huostaanotto on jännittävää ja seksikästä lastensuojelu-actionia. Se on sosiaalityöntekijän näkökulmasta niin kätevä keino kohottaa omaa ammattiprofiilia, että tätä virkamieskunnan itseterapointia saamme varmasti seurata vielä monta vuotta suomalaisessa sosiaalityössä.