keskiviikkona, tammikuuta 06, 2010

Karstulan sossu otettiin huostaan

Karstulan pelätty sosiaalityöntekijä on ollut huostaanotettuna loka-marraskuun vaihteesta lähtien. Kuntalaiset ovat kiinnostuneena seuranneet, milloin hän palaa töihin, mutta virkavapaus näyttää vain kestävän. Hänen comebackiään osaa seurata Suomessa laajempikin yleisö, joka on perehtynyt kunnallisen lastensuojelun päättömyyksiin.

Karstulan sossu ei liene lähtenyt täydentämään ammattipätevyyttään, sillä "tupatarkastuksen" mukaan tyypillä oli ollut kovasti intoa ja aikaa viritellä jouluvaloja pihalleen.

Kunnan muut sossut ja hänen esimiehensä ovat puhuneet hyvin epämääräisesti hänen mahdollisesta paluustaan takaisin työn ääreen.

Olisipa erittäin kiva puhutella nyt hänen esimiestään, hallintojohtaja Salla Mannia, jonka tapasin ohimennen kunnan virastotalon käytävällä viime elokuussa. Totesin Mannille, että tiedäthän sinä, ettei tällä sossulla ei ole edes pätevyyttä sosiaalityöntekijän virkaan. Että älä Manni unohda sitä, vaikka houkutus toki on tällaisessa pienessä työyhteisössä aina suuri.

Pidin huolen, että lausuin faktan kyseisen sossun puuttuvasta pätevyydestä kahteen eri kertaan. Että varmasti menee perille myös tälle virkamiehelle, joka siihen asti oli antanut vain lämmintä kollegiaalista tukea sossulleen.

Halusin samalla livenä viestittää, että olen erittäin suuttunut.


Olen erittäin murheellinen tehdyn työn jäljestä ja totaalisen epäonnistuneesta hallinnoinnista. Sossu sai yksin huseerata miten tahtoi, eikä kukaan virkamies tullut väliin esittämään hänelle kriittisiä kysymyksiä. Karstulan kunnan ja kuntayhtymä Saarikan virkamiehet tyytyivät vain typerinä mumisemaan kaikenlaista epämääräistä.

Tuollainen antaa kuntalaiselle käsityksen, että kansalaisen oikeusturvalla ei ole väliä. Kunta saa tärvellä jopa suojattomimpien eli pienten lasten perusoikeudet.

Hallintojohtaja Salla Manni vain hymyili, kun minä tiuskaisin tiiiviissä paketissa mielipiteeni Karstulan kunnan toiminnasta. Maskin ja roolin taakse on helppo piiloutua, vaikka puheena olisivatkin erittäin kipeät kokemukset ja suorastaan törkeät ihmisoikeusloukkaukset.

On tainnut Salla Mannikin hieraista silmiään, jos hän on lukenut tuoreen lehtijutun, jonka mahtimedia julkaisi karstulalaisperheestä. Perheen lasten huostaanotto on ollut aivan helvetillisen hirveä. Salla Manni, luepa juttu uudestaan! Ja sen vieressä oleva uutinen, jossa viitataan huostaanottoperusteiden älyttömyyteen.

Maksetaanko muuten kuntayhtymä Saarikassa sosiaalityöntekijälle palkan lisää siitä, että hän tekee huostaanoton? Eräs ystäväni kehotti eilen, että käypä katsomassa mol.fi -sivustolla esimerkiksi Uudellamaalla avoinna olevia sosiaalityöntekijän paikkoja. Kunnat ja kaupungit kertovat maksavansa "lastensuojelulisää". Tämä lisä olisi peräti 200 euroa per tapaus.

Huostaanotto on tuottoisa bisnes sossuille, kuten myös yksityisille perhekodeillekin. Minä jaksan aina vaan hämmästellä sitä, kuinka härskisti julkinen hallinto kasaa kuluja ja työtilaisuuksia koneiston virkamiehille ja sen palvelijoille eli esimerkiksi yksityisille perhekodeille. Jokainen huostaanotto takaa varman, pitkäaikaisen ja erittäin työllistävän työmaan koneistolle, jota verovaroin rahoitetaan.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa vuodessa 600 miljoonaa euroa. Niin, eivätkä kaikki kulut ole lähellekään tuossa. Epäonnistunut lastensuojelutyö on tunnetusti eräs kaikkein kovin menoerä sosiaalikoneistossa. Menoja kun syntyy vielä pitkään aikuisiässäkin.

Erään tutkimuksen mukaan huostaanotetut lapset pärjäävät merkilleapantavan huonosti myöhemmässä elämässään, vaikka heidät oli "pelastettu" pois huonoista kodeistaan.

Pelkästään kuntayhtymä Saarikassa on 50 huostaanotettua lasta. Huostaanoton purku on vanhempien näkökulmasta niin vaikea ja lähes mahdoton prosessi, että vain kahdelle lapselle haetaan parhaillaan huostaanoton purkua. Kun sosiaalityöntekijä nappaa lapset kiireellisesti huostaan, siellä he pysyvät todennäköisesti täysi-ikään saakka.