sunnuntaina, tammikuuta 17, 2010

Sossu tunnusti syyttäneensä joukkoitsemurhasta

Sosiaalityöntekijöiden väitteet ovat pahimmillaan niin karkeita ja julmia, että niistä on vaikea kirjoittaa. Ne kun eivät ole siitä todellisuudesta, jossa me elämme. (Kuvassa: Maggie Q for Peta.)


Joukkoitsemurha on syytös, jolla on kaikin tavoin rajoitettu erään perheen huostaanotettujen lasten ja heidän vanhempiensa välistä yhteydenpitoa.


Kului yli vuosi, kun pienet lapset pääsivät ensi kerran käymään kotonaan kiireellisen huostaanoton jälkeen. Lapset piipahtivat siellä parin tunnin ajan sijaisvanhempiensa kanssa. Sen jälkeen he joutuivat jättämään jälleen kotinsa ja lähtemään takaisin sijaiskotiin, joka on laitosmainen perhekoti.

Se sijaitsee yli 300 kilometrien päässä lasten kotoa.

Lapset saavat puhua puhelimessa vanhempiensa kanssa edelleen vain pari kertaa viikossa.


Kirjoittanen huomenna blogiini joukkoitsemurhaväitteestä. Käytän lähteenäni oikeudelle toimitettuja papereita. Perheen asianajajana toiminut, Äänekoskella työskentelevä Aila Vuorenmaa-Palmio tarkastelee kohuväitettä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle toimittamassa selityksessään, jonka hän teki kiireellisen huostaanoton takia.


Perheen kohtalo on vielä avoin, lasten huostaanoton purkuprosessi on kesken, joten kaikki pelkäävät lasten puolesta.


Arvaamatonta ja pitelemätöntä valtaa voivat käyttää edelleen niin kunnan sosiaalityöntekijät kuin lasten sijaisvanhemmatkin. Sijaisvanhemmilla on pelissä suuret rahat; heidän perhekotinsa laskuttaa taatusti suolaisesti lasten hoitamisesta, sillä se mainostaa olevansa kykenevänsä vastaanottamaan psyykkisesti vaurioituneita lapsia.


Arvelen, että lasten vapauttamisprosessi kiihtyy sitä kuumemmaksi, mitä lähemmäs kotiinpaluuta päästään. Bisnestään pyörittävät sijaisvanhemmat tulevat esittämään vielä kiinnostavia temppuja, joilla he yrittävät pitää tämän perheen pienet lapset mukana laskutuksessaan.


Myös sosiaalityöntekijät koettavat manipuloida ja lannistaa vanhempia, he tulevat käyttämään hyvin rankkoja psykologisia keinoja vanhempien innon ja energisyyden taltuttamiseksi. Se kun näyttäisi olevan se viimeinen keino, johon sossut voivat enää turvata.

He ovat jo menettäneet pelin, he ovat hävinneet ja nämä lapset palaavat pian kotiin.

Sen tietävät sisimmässään niin sossut kuin perhekotiyritystään hoitavat bisnesvanhemmatkin.


Lasten vapautumista muuten enteilee se, että eräs pikku kunnassa työskentelevistä sosiaalityöntekijöistä joutui tunnustamaan, että nimenomaan juuri hän oli esittänyt väitteen joukkoitsemurhasta. Hän myönsi omaa-aloitteisesti asian vanhemmille, kun hän tuli huostaanotettujen lasten kotiin kotikäynnille, tekemään tupatarkastusta.


Asetelma on ollut ihan takuulla se, että hänen oli pakko tunnustaa, koska toiset sosiaalityöntekijät olivat sitä vaatineet. Hän tuskin tunnusti siksi, että tieto on vanhemmille tärkeä tai että hän rakastaisi avoimuutta ja rehellistä prosessia.


Kollegat eivät halunneet, että heidät yritettäisiin laittaa väitteestä vastuuseen. He ovat havainneet, että joukkoitsemurhaperheen lasten huostaanottohan taitaa olla kulkemassa kohti loppuaan, joten he koettavat pestä kätensä niistä asioista ja rikkeistä, mistä enää voivat.


Oli pieni yllätys, että syytöksen oli esittänyt juuri tämä sossu. Hän on alallaan hyvin kokenut, iältään jo vanhempi ja kollegoidensa arvostama.


Ja hänen osallisuutensa alkaa näyttäytyä suorastaan surkuhupaisena ja säälittävänä töpeksintänä, kun otetaan huomioon, että hän on lastensuojelussa erityssosiaalityöntekijä, jonka palveluita kuntaan ostetaan Jyväskylästä.


Kammottavan vivahteen hänen toimintaansa antaa se seikka, että hänen työnsä toimenkuvaan kuuluu Jyväskylässä sellaisten ihmisten auttaminen, jotka tarvitsevat apua ongelmiin, joita he ovat kohdanneet sosiaalivirkamiesten kanssa asioidessaan.


Uskon ja vähän jo tiedänkin, että joukkoitsemurhalla herkutellut sossu joutuu väitteestään vielä monenlaiseen vastuuseen.

Kerron huomenna, asianajaja Aila Vuorenmaa-Palmion kirjoittamaa selitystä referoiden, kuinka helppo tuollaisia väitteitä on lastensuojelussa kyhätä.


Ja muistutan vielä, että sen avulla kotikunta on voinut koko tähän saakka kestäneen huostaanoton ajan ankarasti rajoittaa ja suoranaisesti estääkin huostaanotettujen lasten ja heidän vanhempiensa välistä yhteydenpitoa.


Niin, ja tässä lienee tarpeen nyt huomauttaa siitäkin, että mitä joukkoitsemurha oikein tarkoittaa. Se tarkoitti myös tämän pöyristyttävän väitteen esittäneelle sosiaalityöntekijälle sitä, että vanhemmat tappaisivat omat lapsensa ja sen jälkeen tietysti vielä itsensä.


Aivan kaikki on mahdollista lastensuojelussa, jota virkamiehet sosiaalikoneistossa hoitavat.


Aivan kaikki.

Ei kommentteja: