maanantaina, tammikuuta 11, 2010

Sossu yritti viedä perheen rahatkin

Ystäväni pakeni hengenhädässä Suomesta edessä uhkaavaa huostaanottoa. He olivat jo ehtineet poistua maasta, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus kokoontui päättämään asiasta. Kahdeksanvuotiaalle lapselle napsahti kakkua.

Jyväskylän kaupungin vasta virassaan aloittanut sosiaalityöntekijä Kaisa Mahlanen oli koko ajan halunnut lapsen huostaan pitkäksi venyneen lastenkotijakson aikana.

Lastenkodissa lapsi olisi varmasti vieläkin.


Siirtymävaihe lastenkodista sijoitusperheeseen tai perhekotiin saattaa kestää useita kuukausia. Sosiaalikoneiston virkamiehet pitävät huolen siitä, että jokainen ruokittava, kuten lastenkoti, saa imuroitua prosessin aikana riittävästi yhteiskunnan varoja.

Ystäväni pääsi siis syyskuussa ensimmäisen kerran yli puoleen vuoteen elämään normaalia perhe-elämää. Hänhän oli pelastautunut turvaan ulkomaille. Hämmästys olikin suuri, kun hän huomasi, että Jyväskylän kaupunki on ryhtynyt hallinto-oikeuden antaman huostaanottopäätöksen jälkeen ahnehtimaan itselleen niin lapsilisän kuin yksihuoltajaperheelle maksettavan elatustuenkin.

Ystäväni otti yhteyttä Kelaan. Jyväskylän toimisto selvitti asian. Jyväskylän kaupungin oli pakko luovuttaa. Ystäväni alkoi saada tukia tililleen vihdoinkin joulukuussa. Hänelle maksettiin tuolloin tuet myös marraskuulta. Rahasotkun ratkaisemisessa oli kysytty tietoja myös ystäväni lapsen huostaan halunneelta sosiaalityöntekijä Kaisa Mahlaselta. Hän oli väittänyt edelleen jääräpäisesti, että perheen yhteiskunnalliset tukirahat kuuluvat Jyväskylän kaupungille, vaikka lapsi oli jo syyskuun alussa jäänyt palaamatta lastenkotiin. Hänhän oli muuttanut äitinsä kanssa ulkomaille.

Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia laskuja Mattilan perhetukikoti on kirjoitellut lapsen "hoidosta ja asumisesta" sinä aikana, kun lapsi on jo ollut kaukana poissa Suomesta.

Ulkomailla asuville suomalaisille maksetaan lapsilisää ja elatustukea kuuden ensimmäisen kuukauden ajan. Lain kirjaimenkin luulisi olevan sikäli selkeä, että ystävääni on voinut kiistatta pitää lapsensa huoltajana, eikä Jyväskylän kaupunkia.

Kaupunki ei nimittäin ole tiennyt maastapaon jälkeen edes sitä, että missä lapsi on.

Voisi kuvitella, että sosiaalityöntekijät työskentelevät ammatissa, jossa on pakko osata asennoitua heikompien ja kärsivien asemaan. Mutta ällistyttävän helposti he ovat valmiita tuhoamaan jopa perheen toimeentulon.

Ulkomailla elämisen käynnistäminen ei ole ollut ystävälleni helppoa. Kyllä sossun, kuten Kaisa Mahlasenkin, pitäisi tajuta, että yksinhuoltajaperheessä lapsilisällä ja elatustuella ostetaan usein jokapäiväistä ruokaa, eikä siitä riitä euroakaan säästöön tai huvitteluun - eikä varsinkaan sossujen omiin mielitekoihin.

Mutta sossuilla sen sijaan näyttää olevan varaa huvitella suomalaisten lapsiperheiden kustannuksella.

Ystävälläni on ollut mukaviakin uutisia kerrottavanaan. Hänen lapsensa käy sikäläistä koulua. Joululomalle hän pääsi kädessään todistus, jossa oli pelkkiä kiitettäviä.


Koulu sujuu jostain syystä jopa paremmin kuin Suomessa.