keskiviikkona, maaliskuuta 17, 2010

Venäjä riensi suomalaisten avuksi

Venäläinen media ja venäläiset ovat ihanasti suuttuneet Rantalan perheen tapauksesta eli Suomen viranomaisten tekemistä loukkauksista ihmisoikeuksia kohtaan.


Turkulaisperheen tapauksessa suurin ongelma ei ole suomalaisten tuntema ryssäviha. Kantasuomalaiset lapsiperheet ovat menettäneet lapsensa kiireellisissä huostaanotossa, jotka on tehty saman tyylisistä syistä kuin turkulaisperheessä.

Sadoissa, ehkä tuhansissa perheissä eletään parhaillaankin samanlaisissa pelon tunnelmissa ja kärsitään hirmuvallasta.


On herkullista, että venäläismedia on nostanut esiin suomalaisen lastensuojelun mielivallan! On hyvä, että asiasta puhutaan avoimesti edes naapurimaassa, koska Suomessa siihen ei ole kunnolla ryhdytty. Turkulaisperheen kaltaisia tapauksia on Suomessa satoja.


Perhe on jo nyt saanut erityishellää kohtelua suomalaisviranomaisilta. Poliisi yllättäen kieltäytyi noutamasta pakkotoimin pikku poikaa kotoaan, vanhempiensa luota.

Poliisi kieltäytyi nyt ehkä ensimmäisen kerran avustamasta kunnallista sosiaalitoimea. Kaikissa muissa karkaamistapauksissa poika olisi jo raahattu takaisin laitokseen.

Poliisi on kiltti sosiaalityöntekijöiden pikku apulainen. Konstaapelit yleensä edes tiedä, miksi heidän on käytävä noutamassa lapsi kotoaan kiireellisesti huostaan.


Ystäväni, kantasuomalainen sairaanhoitaja, joutui lähtemään viime syksynä Jyväskylästä maanpakoon Kreikkaan poikansa kanssa. Äiti astui lentokoneeseen, kun poika, 7, oli päässyt lastenkodista kotilomalle. Minä autoin perhettä monessa vaiheessa. Se oli jopa laillista, sillä vaahtoava sosiaalityöntekijä ei ollut välittänyt hakea edes päätöstä sijoittamiselle hallinto-oikeudesta.


Tavallisten suomalaisten on paettava synnyinmaastaan. Suomalainen ystäväperheeni lähti siis pakolaiseksi maailmalle.



Niin pahaksi on lastensuojelu mennyt lapsiperheiden kotikunnissa.


Ystäväni ei ole palaamassa Suomeen. Kreikassa on historiallisen syvä lama, mutta ystäväni ja hänen poikansa osaavat iloita nykyisestä elämästään. Hankaluuksista huolimatta se on helpompaa kuin eläminen jatkuvassa pelossa.


On harmillista, että hän jäi Kreikkaan. Toivoisin hänen jo palaavan. Häntä tarvittaisiin täällä. Lasten ja perheiden oikeuksien puolustamisessa ja ongelmien esiin nostamisessa riittää tehtävää.

Turkulaisen Rantalan perheen tapauksesta on keskustellaan esimerkiksi Helsingin Sanomien nettisivuilla. Minäkin olen siihen osallistunut.

Ei kommentteja: