keskiviikkona, lokakuuta 27, 2010

Hikipedia

Kuvamanipulaatio. Kuva: Peta.org
Olen kirjoittanut ensi kertaa artikkeleita huumoritietosanakirja Hikipediaan. Mukavaa hommaa, luovuus lähtee liikkeelle! Tekstejä voi käydä aina uudelleen täydentämässä ja muokkaamassa, kuten Wikipediassakin.

Eilen kirjoitin alkua todennäköisesti vielä suureksi laajenevalle lastensuojelu-artikkelille. Se on jo kokenut mullistavia muutoksia, joita naureskellen lueskelin.

Ja heti perään aloin kirjoittaa suurelle suosikilleni, Pelastakaa Lapset ry:lle omaa sivua.

Hikipediaan joku kirjoitti sittemmin eilen illalla myös alun RAY:n rahoittamalle Voikukkia-lastensuojeluprojektille.

Siellä oli entuudestaan artikkeli Kukkahattutädeistä.

Omat juttunsa Hikipediaan saavat vielä esimerkiksi kansanedustaja, Perhehoitoliitto ry:n puheenjohtaja Aila Paloniemi ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Sen he ovat todella ansainneet.

sunnuntaina, lokakuuta 10, 2010

Juha Urpilainen jauhaa lapsia Kinnulassa

Keskisuomalaisen Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilainen on valmis mihin yritystoimintaan tahansa. Ei väliä, vaikka hänen ideansa vanhusten ja lasten hoitamisesta pyörii lähes täysin veronmaksajien rahoituksen ja hyväntahdon varassa.


Urpilainen haluaa Kinnulasta syöttilään, joka elää julkisin varoin. Ei kovin edistyksellistä yritystoimintaa.


Urpilainen lausuu netistä löytyvässä haastattelussaan:



" 'Huostaan otettuja lapsia ei voi viedä Venäjälle.

Suomessa on 20.000 huostaanotettua lasta. Myös muiden hoivaa tarvitsevien ihmisryhmien määrät ovat suuria, mitä syvempi lama sitä enemmän apua tarvitsevia on. Kunnat haluavat päästä eroon tuottamattomista ihmisistä, hoitoineen. Me otamme heidät vastaan ja hoidamme.


Yksi huostaan otettu lapsi työllistää kolme täysipäiväistä ihmistä. Kustannukset ovat 200-1.000 euroa päivässä. Hotellimajoitus voi maksaa alle satasen.

Kun huostaan otettuja on 20.000, se on 4-20 miljoonaa päivässä ja vuositasolla valtakunnassa 3-4 miljardin potti. Sosiaalityö on 60 % kuntien budjeteista. Hoivapaikoista on pula. Ja tämä on ainoa ala joka kasvaa varmasti suhdanteista riippumatta', toteaa Urpilainen."




Joo-o. Urpilainen näyttää herkuttelevan mielellään lastensuojelusta satavalla mannalla. Ensi kertaa tapaan ihmisen, joka antaumuksella, siekailematta uskaltaa revitellä huostaanottojen ja mielivaltaisen lastensuojelun kalleudella. 



Kovaa menoa Kinnulassa.
 Otan vertailukohdaksi tähän huostaanottobisneksen kalleudesta  ja härskiydestä sen, että Lapin koko matkailutulo on vuodessa 570 miljoonaa. Voidaan kohtuudella olettaa, että lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa jo 600 miljoonaa euroa vuodessa, siis pelkkä lasten hoitaminen.

Lasten huostaanotoista on tuhottomasti muitakin sivukuluja, jotka lankeavat veronmaksajien maksettavaksi.

Lapin matkailun kehittäminen pitäisi lopettaa, sillä lappilaiset voisivat alkaa hoitaa toistensa lapsia. Sijaishuollosta kun raha irtoaa paljon helpommin. Esimerkiksi jatkuvaa tuotekehitystä ja asiakkaiden houkuttelua ei tarvita. Asiakastulva on varmaa, eikä sesonkien armoilla tarvitse elää.

perjantaina, lokakuuta 08, 2010

Tuoretta sen olla pitää

Vanhusten kodinomainen hoito ei pääse kehittymään Suomessa, koska Perhehoitoliitto ry haluaa perhehoitoon vain lapsia. Ja vain lapsia, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita. Toisin sanoen he ovat huostaanotettuja.

Sen vuoksi esimerkiksi kehitysvammaiset lapset eivät perhehoitajia kiinnosta. Lastensuojelun statuksen saaneista lapsista maksetaan paremmin. Vammaiset alkaisivat kiinnostavaa liittoa ja ilmeisesti useimpia sen perhehoitajia vasta, kun heillä on lastensuojelun asiakkuus.

Huostaanotettujen lasten laitoshoito, esimerkiksi ammatillisissa perhekodeissa, on osoittautunut järjettömän kalliiksi. Siksi lapsia kärrätään nyt perhehoitoon, jossa on 5500 lasta.

Perhehoitoliitto sai keväällä sosiaali- ja terveysministeriöltä rahaa 70 000 euroa, jotta järjestö houkuttelisi perhehoitajia vanhusten hoitoon.

Perhehoidossa on vain 70 vanhusta. Samaan aikaan liitolla on paljon näkyvämpi kampanja, jolla se etsii uusia perhehoitajia huostaanotetuille lapsille.

keskiviikkona, lokakuuta 06, 2010

Paloniemi haluaa edunvalvojia

Photo: Peta. Kuvassa Dita Von Teese. 
Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) toivoo uusimmassa Lue!-lehdessä (9/2010) lastensuojeluun "tulkkeja" käännyttämään vastustavia vanhempia:


"Biologiset vanhemmat tarvitsisivat tuen ja tulkin huostaanottotilanteisiin, jotta he ymmärtäisivät lapsen edun."



Arvelen, että Paloniemi ajaa tulkki-ideallaan lapsille edunvalvojia. Sehän on tärkeä Pelastakaa Lapset ry:n projekti.


Kun lapselle määrätään edunvalvoja, se suoristanee jonkin verran lapsen lopullista adoptointia uuteen perheeseen. Ennen kaikkea se vie vanhempien puheoikeuden. Jo edunvalvojan määräämisellä uhkaaminen toimii pelotteena.

Sosiaalirouvat puhuvat hurskaasti, että sijaisperheet saattaisivat adoptoida lapset kokonaan itselleen, mutta siihen en usko. Sijaislasten kasvattamisesta kun maksetaan melko kivasti erilaisia korvauksia. Ja jo nykyään sijaisperheet voivat kasvattaa lasta kuin "omaansa", sillä sijaisvanhempien on helppo rajoittaa lapsen yhteydenpito kaikkiin sukulaisiinsa äärimmäiseen minimiin.


Luulenpa, että edes Rankkuri-Aila ei ole helpolla halukas sanomaan ääneen sitä, että lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille pitää määrätä nykyistä selvästi enemmän useammin edunvalvoja. Puhe naamioidaan joksikin muuksi. Kuten puheeksi harmittoman kuuloisesta tulkista.

Vanhukset eivät kelpaa

Photo: Peta. Punakaalin lehtiin on pukeutunut näyttelijä Cloris Leachman.
Kansanedustaja Jacob Söderman (sd.) puhui A-studion tv-haastattelussa maanantai-iltana 4.10.2010, kuinka suuresti hän on huolissaan vanhusten omaishoidosta. Hän on järkyttynyt siitä, kuinka omaishoitajat uupuvat hoitovastuunsa alla.


Söderman hämmästeli sitä, että omaishoitajien asema ei parannu, vaikka siitä on puhetta riittänyt. Hän sanoi, että joku ei tässä maassa välitä.  


Juuri niin.


Södermanilla on näkemystä yhteiskunnan syvärakenteisiin. Hän on toiminut mm. eduskunnan oikeusasiamiehenä (1989-1995). 


Arvelen hänen tarkoittaneen television A-studiossa sitä, että esimerkiksi omaishoitajien lomitusjärjestelmää ei saada kuntoon. Omaishoitaja ei saa ketään auttamaan, kun hänen olisi välillä irrottauduttava omasta kodistaan ja vanhuksen hoidosta. Suomi antaa näiden omaishoitajien kaatua väsymykseensä.


Syy löytyy Perhehoitoliitto ry:stä, jonka harteille tuota lomitustyötä on sälytetty. Liitto on ollut kylmä ja vastahakoinen omaishoitajia kohtaan. Aila Paloniemen (kesk.) puheenjohtama Perhehoitoliitto ry jättää sumeilematta vanhukset ja heidän omaishoitajansa yksin.

Perhehoitoliitto ry haluaa jahdata vain pieniä lapsia. Vanhukset eivät kiinnosta.


Vanhukset lienee ollut jo pitkään tosi kiusallinen ongelma liitolle, joka haluaa tietysti vaieta vanhusten hoidon ongelmista.


Perhehoitoa on vaadittu myös vanhusten laitoshoidon vaihtoehdoksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi keväänä 70 000 euron avustuksen liitolle, jotta se hankkisi vanhuksille perhehoitajia.


Soitin muutama viikko Perhehoitoliittoon ja kysyin montako perhehoitajaa on löytynyt. Yksi. Näin kertoi esimerkiksi vanhusten hoidosta liitossa vastaava kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen.

Ensin oli puhelimessa itse toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen. Hämmästyttävästi hänkin näytti olevan tyytyväinen tuohon yhteen uuteen perhehoitajaan.


Lastensuojelu kuulkaa syö tässä maassa vanhusten resurssit. Esimerkiksi vanhusten puolesta puhuvan Päivi Räsäsen (kd.) olisi tajuttava tämä ongelma.

tiistaina, lokakuuta 05, 2010

Aila Paloniemi kuohuttaa

Kansanedustaja Aila Paloniemi kuohuttaa käsityksillään uusimmassa Lue!-lehdessä (9/2010).


Hänessä henkilöityy kliseinen kuva pulskasta hyvinvointirouvasta, joka on paennut turvaan muurien suojaan. Sieltä hän nyt jakelee ohjeitaan muille, huonommille.


Paloniemi on itse kirjoittanut vastaukset Lue!-lehden antamiin kysymyksiin, joissa lehti tivaa lasten huostaanottojen ja yleisemminkin lastensuojelun järjellisyyttä. Paloniemi näyttää kokevan, että nykyinen lastensuojelu on suorastaan hänen oma luomuksensa.

Paloniemen on niin helppo puhua. Hän tietää, että hänen johtamaansa Perhehoitoliittoon sataa koko ajan uusia pikku lapsia. Huostaanotettuja lapsia kärrätään nyt aiempaa enemmän perhehoitoon. Lastensuojelulaitokset ja välimuodoksi luodut perhekodit ovat hinnoitelleet itsensä ulos. Ne ovat osoittautuneet mielettömän kalliiksi tavaksi järjestää lasten sijaishuolto.


Paloniemen ei tarvitse onnistua liiton puheenjohtajana. Lapsia virtaa joka tapauksessa.

maanantaina, lokakuuta 04, 2010

Sirkka Rousu rakentaa rouvaliigaa

Rouva Sirkka Rousun blogista "Lastensuojelija" löytyi aivan uskomaton kirjoitus siitä, kuinka Suomessa lapset eivät pääse huostaan, vaikka heillä on siihen oikeus. Hän on kirjoittanut sen 1.2.2010.

Että on siinä meillä lastensuojelija! Ja vielä asiantuntija Kuntaliitossa. Ei ihme, että lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa joka vuosi suomalaisille veronmaksajille pelkkinä hoitomaksuina ainakin 600 miljoonaa euroa! Koneisto imee rahaa ja rouva Ruosu työntää sinne uutta lihaa.
Rousu kirjoittaa:


"Helsingin Sanomat (HS 1.2.2010 Kotimaa, A 6, Päivi Repo) kertoi tänään siitä, millaisia vastauksia lehti sai pyyntöönsä kertoa huostaanottokokemuksista. Vastaajat kuvaavat, kuinka vaikeaa on päästä lastensuojelun asiakkaaksi, vaikka avun tarve olisi suurikin. Usein tarvitaan monen eri tahon huolenilmaisuja. Aikaa saattaa kulua niin, että ongelmat ovat ehtineet pahentua jo pitkään.

Joskus lapsi/nuori hakee itse apua, eikä hän tule aina avuntarpeessaan kuulluksi. Varhainen tuki jää saamatta.

Toisaalta on myös ylireagointia, jossa lastensuojelun tukitoimet on käynnistetty silloin, kun siihen ei olisi ollut perusteita. Kokemuksia oli myös siitä, miten 'taistelujen jälkeen pääsin huostaanoton piiriin 14-vuotiaana'."




Mihin Suomen kunnat ja sen veronmaksajat tarvitsevat tällaisia rouvia, kun valtion ja kuntien kassa eivät tahdo kestää nykyisiäkään huostaanottojen kuluja?


Kuntalaisia on varoitettava rouva Roususta ja kumppaneista. Lastensuojeluun on muodostunut sellainen rouvaliiga, joka on vahingollinen Suomen kunnille.

Miten minulle on syntynyt sellainen vaikutelma, että rouva Rousu ratsastaa enemmän Kuntaliiton asioilla ja yhteyksillään Kuntaliittoon kuin liitto itse ehkä haluaisi? Rouva Rousun asema Kuntaliitossa ei nimittäin näytä kovin vahvalta. Ei kovin tärkeä auktoriteetti.

Rouva näyttäisi puhuvan enimmäkseen omaan pussiinsa.


Toivottavasti Kuntaliitto osaa jatkossa pitää häneen tarvittavan etäisyyden.