sunnuntaina, marraskuuta 10, 2013

Sossun häiritsevät asiakkaat

Näyttelijä Michael Clarke Duncan (1957-2012) for Peta.

Olen viime päivinä lukenut kirjaa Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä (toim. Merja Laitinen & Asta Niskala, Vastapaino 2013). Se on hurjan kauniisti ja tyylikkäästi toimitettu ja sen tuntuinen, että valmiit kirjoitukset on tarkistettu huolella ennen painamista. Kirjan vuoksi on nähty vaivaa.

Mutta opuksen lukeminen on vaikeaa. Ajatus ei pysy mukana, se alkaa harhailla, tekstistä ei saa otetta. Siinä ei sanota mitään. 

Teos tyytyy pyörittelemään sulavasti kauniita ajatuksia, sosiaalityön ”teoriaa”. ”Teoreettisuudella” ja abstraktiudella rakennetaan sosiaalityöntekijöiden ja muiden alalla työskentelevien professiota. Asiakkailla ei ole väliä. On tärkeää, että keskiluokkaiset rouvasihmiset saavat puuhailla kivojen, voimauttavien ja terapeuttistenkirjallisten harrastusten parissa. Maailmaa ei tarvitse muuttaa, se on jo täydellinen.

Kirjaa lukiessa tulee voimaton olo. Järjestelmä näyttää olevan halukas viemään asiakkailta toimijuuden, eikä koneistolla näytä olevan mitään sanottavaa meille kuntalaisille. Se elää omassa maailmassaan.

Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Paksukaisessa on 540 sivua.

Sari Sainio kirjoittaa kirjasta Aamulehden sivuilla. Hänen Puheenvuoro-tekstinsä on kerännyt paljon kommentteja.