sunnuntaina, huhtikuuta 12, 2015

Hanne-Mari Seppälä kirjoitti hallinto-oikeudelle

Hanne-Mari Seppälä (sosiaalityöntekijä) kertoo photo Hanne-Mari Seppala skitso.jpg
Hanne-Mari Seppälä kuvailee syöpäpoliklinikan potilasta kovin sanoin, vaikka Seppälä ei ole koskaan häntä tavannut.




Syöpäpoliklinikan (LKS) lastensuojeluilmoitus lähtee liikkeelle tapauksesta, jonka pystyn tunnistamaan. Teksti haisee puhtaaksipesemiselle.

Onkologi eli syöpätautien erikoislääkäri sanoi minulle perjantaina (tammi-helmikuu 2015), että ensi viikolla hoitaja soittaa sinulle. Se oli tärkeä puhelu, koska minulle vaihdettiin uusi sytostaatti. Hoitajan piti järjestellä kanssani asiaa, eli esimerkiksi kertoa millaisesta sytostaatista on kyse ja miten sitä otetaan.

Kului viikkoja, eikä puhelua koskaan tullut. Soitin syöpäpoliklinikalle lyhyen palautepuhelun, jossa kerroin että olen jo useita viikkoja odottanut hoitajan puhelua. Puhelimeen taisi sattua tuolloin nuori hoitaja, joka rupeaa säännönmukaisesti väittelemään potilaan kanssa. Eli se ihan yksinkertainen viesti, joka potilaalla on puheenaiheena, uhkaa hukkua joutavaan tinkaamiseen. 

Puhuin äskettäin osastonhoitaja Arja Lahdenperä-Jokelalle tästä häiriötekijästä, että ei kai tarkoitus ole ryhtyä verbaalisiin kisoihin, kun potilaalla on asiana vain eteenpäin välitettävä viestinsä.

Kului taas muutama  päivä. Sitten puhelin pirahti pari kertaa lyhyen ajan sisällä, samana päivänä. Puhelimeni oli äänettömällä, koska olin tuolloin seuraamassa yleisötilaisuutta. Se oli poikkeuksellista minulle; yleensä vastaan heti ensimmäisellä hälytyksellä. Olen nopea. Puhelin on aina lähellä.

Odotin, että tottakai hoitaja soittaa seuraavana päivänä, kun ei saanut minua nyt virka-aikaan kiinni. Ei soittanut.

Pyysin tästä viivyttelystä kirjauksen potilaspapereihini. Onkologi sattui lukemaan sen minulle puhelimessa erään toisen asian yhteydessä. Kirjaus oli tehty mielestäni hyvin.

Syöpäpotilaan sytostaatti- eli solunsalpaajahoitoihin ei saa tulla tällaista katkosta. Jonkun hoitajan hitaus vei minulta hoidon ainakin kuukaudeksi. Suorituspaineet ovat meidän julkisissa palveluissamme, myös kalliissa erikoissairaanhoidossa, vähäiset. 

Syöpäpoliklinikka ei kuormita työntekijöitä, kiire ja potilastulva eivät vaivaa. Työtä tehdään vain virka-aikaan, arkisin viitenä päivänä viikossa. Henkilökuntaa on aina enemmän paikalla kuin potilaita.

Tilasin tällä viikolla potilasasiamiehen kautta itselleni kaikki meidän perheen potilasasiakirjat Lapin keskussairaalasta. Sieltä pitäisi selvitä, kuka hoitaja jätti minulle soittamatta (kenen takia hoitoni käynnistäminen viivästyi). Papereista selviää paljon muutakin; tilasin tietysti myös lokitiedot.

Vainoharhainen. Kuvittelee, että kaikki haluavat hänelle pahaa.

Hanne-Mari Seppälä on kiihdyttänyt tässä itsensä tarkoitushakuisiin fantasioihin. Melkoista psyyken diagnosointia! Kukaan, joka tuntee miten julkishallinnon koneisto toimii, ei koskaan anna pienintäkään vinkkiä siitä, että olettaisi maailman haluavan hänelle pahaa. Se on aivan ääliömäinen virhe. On selvää, että tuollaista fantasiaa käytettäisiin välittömästi ihmistä vastaan, jos joku haluaisi.

Kiihtyy puhelimessa aggressiiviseen käytökseen.

Mitähän Hanne-Mari Seppälä mahtaa tässä tarkoittaa? Koskaan en ole ketään hoitajaa haukkunut, en puhelimessa enkä muutenkaan. Väittelyä syntyi sen tinkaamiesherkän sairaanhoitajan kanssa siitä, onko hoitaja minulle soittanut vai ei. Jouduin toistelemaan, että ei ole soittanut. Hoitaja jankutti: "Meiltä soitetaan aina." No ei tuo ole mikään selitys eikä puolustus. 

Lopputulos ratkaisee.

Hanne-Mari Seppälä on kirjoittanut lastensuojeluilmoituksen alusta loppuun siten, että kohdeyleisö on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus. Lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Kaisa-Maria Rantajärvi on jättänyt hakemuksen huostaanotosta hallinto-oikeuteen. 

Nopeaa toimintaa.

Potilas, jota syöpäpoliklinikka tässä mustamaalaa, oli tarkoitus jättää täysin pimentoon, koska ilmoitus merkittiin SALAISEKSI.

 photo Eva Salomaa LKS syopapoliklinikka.jpg
Lapin keskussairaalan syöpäpoliklinikan potilaat eivät tiedä, kuinka heitä mustamaalataan. Tässä dokumentti siitä.



Johtajaylilääkäri Eva Salomaa (LKS) oli välittömästi valmis lähtemään mukaan tähän muilutukseen - hän on ottanut lastensuojeluilmoitukseen kantaa, mutta ei selvästikään tunne tapaustani eikä lastensuojelun hallinnonalaa. Eva Salomaa on pihalla kuin ruosteinen lehtiharava. On härskiä puuttua asiantuntemattomana asioihin. Pitäisi aina tietää, ei lähteä mielikuvittelemaan. 

Potilasturva on vaarassa Lapin keskussairaalassa.